Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;
Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;
H to show hint;
A reads text to speech;
26 Cards in this Set
- Front
- Back
|
Millainen tiede Fysiikka on |
Fysiikka on kokeellinen tiede, koska lähes kaikki fysikaalinen tieto pohjautuu perimmiltään havaintoihin ja mittauksiin. |
|
|
Mallintaminen |
Ilmiön yksinkertaistaminen fysikaalisesti ja matemaattisesti hallittavaan muotoon. |
|
|
Teoreettinen fysiikka |
Ilmiöitä tarkastellaan puhtaasti matemaattisin menetelmin, ilman käytännön mittaustapahtumaa. |
|
|
Fysiikan perustutkimus vs soveltava tutkimus |
Perus: tutkitaan luonnonilmiöiden fysikaalista perustaa tavoittelematta välitöntä käytännön hyötyä tai soveltamisen mahdollisuutta. Soveltava: etsitään perustutkimuksen pohjalta uusia ratkaisuja eli innovaatioita olemassa oleviin tarpeisiin ja käyttötarkoituksiin. |
|
|
Teoreettinen ja kokeellinen fysiikka vuorovaikutus |
Teoreettinen fysiikka selittää kokeellisen fysiikan saamia tuloksia, ja toisaalta se ennustaa uusia ilmiöitä, jotka pitää pystyä varmentamaan jälkikäteen kokeellisesti ennen kuin teoria voidaan hyväksyä. |
|
|
Klassinen vs moderni fysiikka |
Klassinen: alkoi 1600-luvulla. Mekaniikka, lämpö, valo, sähkö ja magnetismi Moderni: nykyfysiikan keskeiset teoriat eli suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka syntyivät 1900-luvun alkupuolella. Näihin teorioihin perustuvaa fysiikkaa kutsutaan moderniksi fysiikaksi. |
|
|
Luonnonlain synty |
|
|
|
Fysiikka on tärkeää koska |
Yleissivistys, laitteiden kehittyessä elintaso ja elinolosuhteet paranevat. Auttaa ymmärtämään elinympäristömme muutoksia ja auttaa näkemään teknologian tarjoamat mahdollisuudet kestävälle kehitykselle. |
|
|
Automaatio |
Siirsi monet ruumiillisesti raskaat ja vaaralliset työt koneiden tehtäviksi. Ihmiselle jäi toimintojen valvominen, suunnittelu, koneiden rakentaminen ja huoltaminen sekä tuotekehitys |
|
|
Teknologia |
Sellaisia toiminnallisia tarkaisuja, jotka pohjautuvat erilaisiin laitteisiin ja menetelmiin. Se tieto, jonka Fysiikan tutkimus on tuonut, on teknologian välityksellä helpottanut ihmisen elämää monella tavalla ja lisännyt hyvinvointia. Myös tiedohankinta ja uuden tiedon käyttöönotto ovat muuttuneet teknologian kehittyessä. Sen avulla voimme suojella elinympäristöämme sitä uhkaavilta vaaroilta ja korjata sille jo aiheuttamiamme vahinkoja. |
|
|
Fysiikka ja luonto |
Fysiikan lait selittävät kaiken, mitä luonnossa tapahtuu. Esim. Nousuvesi, sateenkaari, Auringon ja tähtien säteily. Kun ymmärrämme luonnonlakien sisällön, voimme soveltaa lakeja käytännön ongelmien tarkaisemiseen. |
|
|
Fysiikka jatko-opinnot ja työt |
Luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka. Fysiikka liittyy mm. Lääkärin, insinöörin, arkkitehdin, kemistin, fysioterapeutin ja biologin opintoihin. |
|
|
Suure |
Ominaisuus, joka voidaan mitata. |
|
|
Suureen tunnus |
Suureilla on sovitut tunnukset eli lyhenteet, jotka usein tulevat englannin kielestä. Esim. Nopeuden tunnus on v, massan m ajan t. Suureiden tunnukset kursivoidaan painetussa tekstissä. |
|
|
Yksikkö |
Suureen mittatulos ilmoitetaan yksikön avulla. SI-järjestelmän mukainen pituuden perusyksikkö on metri ja ajan sekunti. Suureen yksikkö merkitään hakasulkeiden [ ] avulla. "Ajan yksikkö on sekunti" merkitään [t] = 1 s. |
|
|
Vektorisuureet ja skalaarisuureet |
Vektorisuureilla on sekä suuruus että suunta. Esim. Nopeus, kiihtyvyys, voima. Skalaarisuureilla on vain suuruus. Esim. Aika, lämpötila ja massa. |
|
|
Karkea virhe |
Mittavälinettä on käsitelty epätarkoituksenmukaisesti ja väärin tai on tapahtunut lukemavirhe. Paljastuvat usein tuloksia vertaillessa. Selvästi virheellisen mittatuloksen voi jättää pois tai mittaus voidaan uusia. |
|
|
Systemaattinen virhe |
Esim. Mittarin asteikkoa ei ole kalibroitu oikein, analogisen mittarin osoitinta luetaan vinosti tai mittaus olosuhteiden vaihtelu (lämpötila, ilmanpaine, ilman kosteus). Vääristää tulosta aina samaan suuntaan ja siksi usein vaikea havaita. |
|
|
Satunnainen virhe |
Jokaisessa mittauksessa, ja sen olemassaolo voidaan todeta toistamalla sama mittaus useaan kertaan. Satunnaista virhettä voidaan pienentää suorittamalla mittaus tietokoneen avulla esim. Sähköinen ajanotto juoksukilpailussa. |
|
|
Mittatulos |
Koska jokaiseen mittaustulokseen liittyy epätarkkuutta, mittaustulos on aina likiarvo. |
|
|
Mittaustarkkuus |
Kertoo, miten luotettava mittaus on. Riippuu tilanteesta. Esim. Koulumatkaa mitatessa tarkkuudeksi riittää minuutti, mutta juoksukilpailussa aikaa mitataan 0,01 sekunnin tarkkuudella. |
|
|
Mittaustulos lasku |
|
|
|
Mittaussarjan mittaus virheen laskeminen |
|
|
|
SI-järjestelmä |
Mittaustulosten maailmanlaajuinen vertailtavuus vaatii, että mittaustulokset esitetään samaa yksikköjärjestelmää käyttäen. SI-järjestelmä on luonnontieteiden käyttämä yksikköjärjestelmä. |
|
|
Perussuure vs johdannaissuure |
SI-järjestelmässä tietyt suureet on sovittu riippumattomiksi perussuureiksi. Esim. Pituus, massa, aika ja sähkövirta. Perusyksiköt ja omat tunnukset. Esim. Massan tunnus on m ja yksikkö kilogramma. Muut suureet määritellään toisten suureiden avulla. Näitä nimetään johdannaissuureiksi. Esim. Keskivauhti v =s/t on johdannaissuure. Johdannaisyksikkö johdetaan suureen määritelmän avulla. Esim. [v] = [s]/[t] = 1m/1s = 1m/s. Usein johdannaisyksiköillä on oma erityisnimi. Esim. Voiman yksikkö newton. 1 N = 1kgm/s2. |
|
|
M/s - > km/h |
Kerro 3,6. Toiseen suuntaan jaa 3,6. |
