Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;
Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;
H to show hint;
A reads text to speech;
17 Cards in this Set
- Front
- Back
Lämpö makrotaso |
Lämpötilaeroista johtuvaa energian siirtymistä. Aina korkeammassa lämpötilassa olevasta matalemmassa lämpötilassa olevaan. |
|
Lämpömäärä |
Siirtyvän energian määrä. Symboli on Q ja yksikkö joule J |
|
Lämpö mikrotasolla |
Lämpöenergian eli aineen rakenneosasten lämpöliikkeeseen liittyvän energian siirtymistä systeemistä ympäristöön tai ympäristöstä systeemiin. |
|
Sisäenergia muutos = siirtynyt energia |
Kuumempi vesi jäähtyy, kun siihen laittaa kylmää vettä = luovutti energiaa, sisäenergia pieneni. Samalla kylmempi lämpenee = vastaanottaa energiaa, sisäenergia kasvaa |
|
Lämpöopin nollas pääsääntö |
Jos systeemi A on lämpötasapainossa systeemien B ja C kanssa, silloin myös systeemit B ja C ovat lämpötasapainossa keskenään eli kaikilla kolmella systeemillä on sama lämpötila. Jos eristetyn termodynaamisen systeemin eri osien välillä on lämpötilaeroja, ne tasoittuvat itsestään ja systeemi päätyy termisen tasapainoon. |
|
Energian siirtymistapoja termodynaamisesta systeemistä toiseen |
1. Kuljettumalla väliaineen mukana 2. Johtumalla aineen rakenneosasten välisissä vuorovaikutuksissa. 3. Sähkömagneettisena säteilynä. |
|
Konvektio |
Kuljettumisessa lämpöenergia siirtyy liikkuvan aineen mukana. Esim. Merivirrat, lämmitysjärjestelmät |
|
Lämmitysjärjestelmän toiminta |
Kiertävä vesi lämmitetään sähkövastuksella tai polttoainetta polttamalla. Energiaa voidaan sitoa veteen myös lämmönvaihtimen kautta tai auringonpaisteeseen sijoitetulla lämmönkerääjällä. Kun vesi lämpenee, vesimolekyylien liike nopeutuu ja sisäenergia kasvaa. Järjestelmässä kiertävä vesi luovuttaa lämpöpattereissa energiaa huoneilmaan. Samalla veden sisäenergia pienenee ja vesi jäähtyy. |
|
Lämpöenergian johtuminen |
Lämpöenergian siirtymistä aineen välillä. Aine ei siirry, vaan energia. Lämmön johtuminen on värähtely voimistumisen etenemistä kappaleessa. Mitä suurempi lämpötilaero on, sitä nopeammin energia siirtyy. Lämmönjohtokykynsä perusteella aineet voidaan jakaa lämmönjohteisiin ja lämmöneristeisiin. |
|
Metallit lämmönjohtimina |
Hyviä, koska vapaasti liikkuvia elektroneja, jotka kuljettavat lisääntynyttä lämpöenergiaa mukanaan. Törmätessään atomeihin ne saavat näidenkin liikkeen voimistumaan. |
|
Lämmöneristeet |
Lähimmät rakenneosaset ovat sidottuna toisiinsa sähkömagneettisen vuorovaikutuksen seurauksena ja energia johtuu vain kidehilan lämpövärähtelyn seurauksena. Leviää siis todella hitaasti. Esim. Lasi ja muovi. |
|
Kaasut ja nesteet lämmönjohtimina |
Kaasuissa molekyylien väliset vuorovaikutukset ovat vähäisiä, joten voimistunut lämpöliike etenee huonosti. Nesteissä rakenneosasten sähkömagneettiset vuorovaikutukset ovat voimakkaampia kuin kaasuissa, joten niillä on parempi kyky johtaa energiaa lämpönä. |
|
Lämpösäteily |
Termistä alkuperää olevaa energiaa siirtyy kappaleesta ympäristöön sähkömagneettisena säteilynä. Ei vaadi väliainetta. Esim. Aurinko, nuotio. |
|
Termistä alkuperää oleva lämpösäteily |
Aineen rakenneosasten lämpöliikkeen synnyttämää sähkömagneettista säteilyä. Syntyy, kun aineen sähköisesti varatut rakenneosat, kuten elektronit, värähtelevät. Kaikki kappaleet lähettävät lämpösäteilyä. |
|
Lämpöä vastaanottava aine vs. Luovuttava, kun muilla energian siirtymistavoilla ei ole merkitystä. |
Jäähtyvä kappale lähettää lämpösäteilyä suuremmalla teholla kuin vastaanottaa, sisäenergia pienenee. Lämpenevä ottaa säteilyä vastaan suuremmalla teholla kuin itse säteilee. Sisäenergia kasvaa. Säteilyn aiheuttaman lämpimyyden voi aistia iholla, jos iho ottaa lämpösäteilyä vastaan enemmän kuin lähettää sitä. |
|
Kiiltävä metallipinta vs. Musta pinta |
Musta pinta imee ja säteilee energiaa tehokkaasti. Kiiltävä pinta heijastaa suuren osan säteilystä, jolloin energian siirtyminen kiiltävään astiaan tai astiasta pois on vähäisempää kuin tumman astian tapauksessa. Lämpötilan muutokset hitaampia. |
|
Infrapunasäteily |
Kaikki esineet ja eläimet lähettävät ihmissilmälle näkymätöntä pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Voidaan mitata lämpökameran avulla. Esim. Lämpötilan ennustus satelliittien avulla. |