• Shuffle
    Toggle On
    Toggle Off
  • Alphabetize
    Toggle On
    Toggle Off
  • Front First
    Toggle On
    Toggle Off
  • Both Sides
    Toggle On
    Toggle Off
  • Read
    Toggle On
    Toggle Off
Reading...
Front

Card Range To Study

through

image

Play button

image

Play button

image

Progress

1/23

Click to flip

Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;

Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;

H to show hint;

A reads text to speech;

23 Cards in this Set

  • Front
  • Back

Geenien määrä ja sijainti

Arvioiden mukaan eliö tarvitsee väh. 500 geeniä toimiakseen. Eri eliöillä on eri määrä kromosomeka ja geenejä. Ihmisillä arvioidaan olevan jokaisessa solussa n. 20 000 geeniä. Yhdessä kromosomissa voi olla tuhansia geenejä. Lisäksi mitokondriossa ja viherhiukkasissa on muutamia kymmeniä geenejä.

Kromosomien sijainti ja määrä

Tumallisten eliöiden kromosomit sijaitsevat tumassa. Ihmisillä on soluissaan 46 kromosomia. Eliöiden kromosomien määrä vaihtelee suuresti.

Tuman rakenne

Kromosomien rakennusaine

DNA! Pitkä kaksisäikeinen molekyyli, jolla on sokerifosfaattirunko. Emäosien välissä on vetysidoksia.

Miksi DNA on elämän kannalta ainutlaatuinen molekyyli?

1) se sisältää informaatiota


2) se pystyy tekemään itsestään kopioita


3) sen sisältämä informaatio voi muuttua

Todiste eliöiden yhteisestä alkuperästä

Geneettinen koodi, DNA:n kieli, on samanlainen kaikilla eliöillä. Se on samanlainen tumattomilla ja tumallisilla, yksisoluisilla ja monisoluisilla, kasveilla, sienillä ja eläimillä.

DNA:n rakenne

Pakkautunut erittäin tiukasti. Sitä mahtuu ihmisen jokaiseen tumaan n. 2 metriä. Se muistuttaa rakenteeltaan kierteellä olevia tikapuita. Tikapuiden pystypuita vastaa sokeriosista ja fosfaattiosista muodostunut vahva runko. Sokeriosissa kiinni olevat askelmat muodostuvat neljästä erilaisesta emäksestä: adeiini (A), sytosiini (C) guaniini (G) ja tymiini (T)

DNA:n emästen muodostamat parit (emäpariperiaate)

Adeniini-tymiini (A-T)


Guaniini-sytosiini (G-C)


Emäosat muodostavat DNA:n kielen. Emäkset ovat ikään kuin kirjaimia, joita yhdistelemällä voidaan muodostaa sanoja ja lauseita.

Geeni

Pätkä DNA-molekyyliä. Sisältää ohjeen proteiinin valmistamiseen.

Proteiinit

Solun toimijoita. Ne mm. Nopeuttavat kemiallisia reaktioita, välittävät viestejä ja toimivat solujen rakennusaineina.

Aminohapot

Kaikki proteiinit rakentuvat aminihapoista geenien ohjeiden mukaan. Proteiinin valmistusohje on geenin emäjärjestyksessä. Ihmisen solujen arvioidaan tuottavan kymmeniä erilaisia proteiineja. Solut valmistavat tarvitsemansa proteiinit 20 erilaisesta aminihaposta.

Proteiinisynteesi

Kun soluissa tarvitaan jotain proteiinia, DNA-molekyylin säikeet irtoavat toisistaan geenin kohdalta. Geenin emäosien ohjeen mukaan valmistuu lähettiRNA-molekyyli. Lähetti-RNA poistuu tumasta solulimaan. Solulimassa Ribosomissa valmistuu lähetti-RNA:n sisältämän ohjeen mukaan aminohappoketju. Siirtäjä-RNA-molekyylit tulvat aminohapot ohjeen mukaisille paikoille. Sitten aminohappoketjusta muodostuu proteiini.

Lähetti RNA emäs muutos

Tymiini T - > urasiili U

Geenimutaatiot

Geeneissä tapahtuvia pysyviä muutoksia, joiden vaikutuksesta geeneistä syntyy erilaisia muotoja, alleeleja. Geenimutaatiossa jokin DNA:n emäksistä vaihtuu toiseksi tai häviää tai emäsosia tulee lisää. Tämä saattaa muuttaa syntyvän proteiinin rakennetta ja johtaa solun rakenteen ja toiminnan muuttumiseen. Esim. Eläimen ihon tai silmien väri voi mutaation seurauksena muuttua erilaiseksi.

Mikä aiheuttaa geenimutaatiota?

Monet ympäristötekijät, kuten ionisoiva säteily ja myrskyt. Soluissa tapahtuu mutaatioita myös itsestään, ilman mitään ulkopuolista syytä. Ne ovat yleensä seurausta DNA:n kahdentumisen aikana tapahtuvista virheistä.

Aineenvaihdunta

Soluissa tapahtuu jatkuvasti valtava määrä kemiallisia reaktioita, joissa aineita hajoaa ja uusia valmistuu. Kaikki nämä kemialliset reaktiot ovat solujen aineenvaihduntaa.

Entsyymit

Aineenvaihdunnan reaktioita ei tapahtuisi lainkaan tai ne tapahtuisivat liian hitaasti elleivät entsyymit nopeuttaisi niitä. Entsyymit ovat proteiineja, joten ne syntyvät geenien ohjeiden mukaan proteiinisynteesissä.


Proteiineja, jotka nopeuttavat ja mahdollistavat aineenvaihdunnan reaktiot.

Miten entsyymit toimivat?

Kun entsyymit nopeuttavat eli katalysoivat reaktioita, reagoiva aine kiinnittyy joksikin aikaa entsyymiin ja muuttuu entsyymin avulla lopputuotteeksi. Kun reaktio on ohi, lopputuotteet irtoavat entsyymistä. Entsyymimolekyyli ei muutu reaktiossa lainkaan ja se on valmis katalysoinaan uuden reaktion. Kukin entsyymi nopeuttaa vain tiettyä reaktiota, joten soluissa tarvitaan tuhansia erilaisia entsyymejä.


Hajottavat tai yhdistävät molekyylejä.

Entsyymit kuva

Inhibiittorit

Aineita, jotka estävät entsyymin toiminnan. Ne esim. Kiinnittyvät entsyymiin hajottavan molekyylin paikalle, jolloin entsyymi ei pysty toimimaan. Esim. Jotkut antibiootit estävät näin bakteereiden entsyymien toiminnan. Tästä johtuen bakteerien elintoiminnot hidastuvat ja ne kuolevat.

Solun jakautuminen

Kun solu jakautuu, siitä syntyy kaksi samanlaista solua ja DNA:n sisältämä informaatio siirtyy uusiin soluihin. Ennen jakautumista DNA-molekyylit kahdentuvat eli kopioituvat. Soluihin tulee sama määrä kromosomeja kuin jakautuvassa solussa on. Jakautumisen alussa kahdentuneet kromosomit ovat keskeltä kiinni toisistaan. Solun jakautuessa kahdentuneet kromosomit asettuvat solun keskelle jonoon. Kromosomien keskikohtaan kiinnittyvät rihmat vetävät kahdentuneet kromosomit irti toisistaan solun eri puolille - > tytärkromosomit. Tämän jälkeen koko solu jakautuu kahtia.

Solun jakautumisen lopputulos

Kummassakin solussa on yhtä monta kromosomia kuin jakautuneessa solussa, ja uudet solut ovat perimältään alkuperäisen solun kaltaisia.

Solun jakautuminen kuvat