Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;
Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;
H to show hint;
A reads text to speech;
23 Cards in this Set
- Front
- Back
|
Mihin eliön elintoiminnot perustuvat? |
Soluissa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja solujen väliseen yhteistyöhön. |
|
|
Monisoluiset eliöt |
Eläimet, kasvit, sienet ja monisoluiset levät koostuvat erilaisiin tehtäviin erikoistuneista tumallisista soluista. Niiden solujen välillä vallitsee työnjako, ja solut toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. |
|
|
Pienemmät ja suurimmat solut |
Pienimmät: punasolut ja siittiöt Suurimmat: munasolut, erityisesti lintujen munien ruskuaiset Kasvisolut ovat kooltaan keskimäärin suurempia kuin eläinsolut |
|
|
Solun elinikä |
Vaihtelee tunneista vuosiin. Hermo- ja lihassolut voivat elää koko ihmisen eliniän. Lyhytikäisimpiä ovat verisolut (pun. 115 vrk, valk. muutama vuorokausi) ja ihosolut (15-30vrk). |
|
|
Mitä kuolleille soluille tapahtuu? |
Eläinten kuolleet solut hajotetaan tai korvataan uusilla, mutta kasvien kuolleet solut jäävät osaksi kasvin solukkoa. Esim. Puiden kaarnan ja kasvien siementen kuoren solut ovat kuolleita. |
|
|
Solujen pienikokoisuus |
Hyöty. Kun solut ovat pieniä ja aineiden kuljetusmatkat lyhyitä, aineet siirtyvät nopeasti sinne, missä niitä tarvitaan. Mitä pienempi solu on, sitä tehokkaampaa aineiden siirtyminen on. Aineiden siirtyminen on tehokkaampaa, kun eliö koostuu monesta pienestä solusta eikä muutamasta isosta. |
|
|
Kasvisolut kuva |
|
|
|
Kasvisolun sisältö |
Tuma - Tumakotelo - Tumajyvänen Ribosomi Golgin laite Viherhiukkanen Mitokondrio Solunesterakkula Soluseinä Solukalvo Solulima |
|
|
Mitä Mitokondrio, Viherhiukkanen ja Golgin laite tekevät? |
Mitokondrio - soluhengitys Viherhiukkanen - fotosynteesi Golgin laite - proteiinien muokkaus ja pakkaaminen |
|
|
Mitä solunesterakkula, soluseinä ja Solukalvo tekevät |
Solunesterakkula Varastoi vettä, jätteitä ja muita aineita. Soluseinä suojaa ja tukee kasvisolua Solukalvo säätelee aineiden siirtymistä soluun ja sieltä pois |
|
|
Eläinsolu kuva |
|
|
|
Eläinsolun sisältö |
Tuma -kotelo ja jyvänen Solulimakalvosto Ribosomi Golgin laite Mitokondrio Keskusjyvänen Solulima Solukalvo Proteiinilisäkkeitä Lysosomi |
|
|
Mihin solut tarvitsevat energiaa ja mistä ne sitä saavat? |
Solut tarvitsevat energiaa elintoimintoihinsa, kuten aineiden rakentamiseen ja kuljetukseen. Solujen orgaaniset yhdisteet sisältävät energiaa, jota vapautuu näiden yhdisteiden hajotessa. |
|
|
Orgaaniset yhdisteet |
Hiilihydraatit, lipidit eli rasva-aineet, proteiinit eli valkuaisaineet ja nukleiinihapot, joihin kuuluu geenien rakennusaine DNA. Energianlähteinä tärkeimpiä näistä ovat Hiilihydraatit ja lipidit. Eliöt saavat energiapitoisia yhdisteitä joko rakentamalla itse tai syömällä toisia eliöitä. |
|
|
Tuottajat |
Tuottajat pystyvät valmistamaan orgaanisia yhdisteitä energialähteikseen auringon valoenergian avulla tai hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä. Auringon valosta energiaa saavia tuottajia ovat useimmat kasvit, levät ja syanobakteerit. |
|
|
Kuluttajat |
Kuluttajat saavat energiaa muista eliöistä. |
|
|
Fotosynteesi |
Kasvien, levien ja syanobakteerien soluissa valoenergia muutetaan glukoosin sisältämäksi sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi. Fotosynteesissä on 2 vaihetta: valo- ja pimeäreaktiot |
|
|
Fotosynteesin 2. Vaihetta |
1. Valoreaktiossa tarvitaan auringon valoenergiaa. Vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi. Vetyä ja energiaa siirtyy pimeäreaktioihin. 2. Pimeäreaktiossa vedystä ja hiilidioksidista valmistuu glukoosia. |
|
|
Kemosynteesi |
Mahdollista joillekin bakteereille ja arleoneille. Elinympäristöissä, joissa fotosynteesi ei ole mahdollista (esim. Kuumat lähteet, maaperä) , tuottajat käyttävät hyväkseen energiaa, jota ne vapauttavat hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä. Vapautuneen energian avulla ne valmistavat vedystä ja hiilidioksidista hiilihydraatteja. Tapahtumaa kutsutaan kemosynteesiksi. |
|
|
Miten ruoan sisältämä energia päätyy eläinten käyttöön? |
Eläinten ruuansulatuselimistössä ravintoaineet pilkotaan ensin pienemmiksi molekyyleiksi, ennen kuin ne siirtyvät soluihin ja solut voivat käyttää niiden sisältämää kemiallista energiaa. |
|
|
Soluhengitys |
Mitokondriossa. Soluhengityksessä glukoosin (solujen tavallisin energianlähde) sisältämän kemiallisen sidosenergian vapauttaminen tapahtuu pienin askelin. Glukoosi + happi - > vesi + hiilidioksidi + energiaa solun käyttöön. Osa energiasta vapautuu lämpönä. |
|
|
Käymisreaktio |
Energian saanti hapettomissa oloissa. Hiivasolut ja jotkin bakteerit vapauttavat energiaa hapettomissa oloissa alkoholikäymisen avulla, jolloin syntyy etanolia. Nisäkkäiden lihassoluissa taas tapahtuu hapen puutteessa maitohappokäyminen. Käymisreaktiossa lihassolujen käyttöön vapautuu kuitenkin huomattavasti vähemmän energiaa kuin silloin, jos happea on käytettävissä. |
|
|
Mitokondrio |
Kaksinkertaisen kalvon ympäröimä soluelin. |
