Set the Language

We weren't able to detect the audio language on your flashcards. Please select the correct language below.

Front

audio not yet available for this language

Back

audio not yet available for this language

Flashcards
»
Neuroblokki

Neuroblokki

by antti.aine11, May 2010

Subjects: neurologia

Favorite

Add to folder

Flag

Shuffle
Toggle On

Toggle Off
Alphabetize
Toggle On

Toggle Off
Front First
Toggle On

Toggle Off
Both Sides
Toggle On

Toggle Off
Read
Toggle On

Toggle Off

Reading...

Front

Card Range To Study

through

Play button

Progress

1/793

Click to flip

Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;

Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;

H to show hint;

A reads text to speech;

793 Cards in this Set

Front
Back

	Kuulorata kulkee temporaalilohkoon	O
	Talamus sijaitsee neljännen aivokammion ympärillä	V
	Astrosyyttien ulokkeet osallistuvat veri-aivoesteen muodostukseen	O
	Selkäytimen subaraknoidaalitila sisältää likvoria	O
	Normaalisti aivojen ympärillä ei ole epiduraalitilaa	O
	Ylempien motoneuroneiden aksonit kuuluvat pyramidirataan	O
	A. cerebri media suonittaa mm. yläaraajoja hermottavan motorisen kuorikerroksen	O
	Selkäydin päättyy useimmiten 3. lumbaalinikaman kohdalle	V
	Falx on muodostunut durasta	O
	Hypotalamus sijaitsee kolmannen aivokammion ympärillä	Oikein
	Likvori suodattuu plexus chorioideusten läpi ventrikkeleihin	O
	Mamillojen taso vastaa segmenttiä T2	V
	Ihmisen aivokuoren paksuus on noin 15 mm	V (2-7mm)
	Capsula internan kautta kulkee nousevia ratoja	O
	A. ophthalmica saa verta a. carotis internasta	O (amaurosis fugax)
	Rakon sulkijalihas saa hermotuksensa selkäytimen segmenteistä S2-4	O
	Selkäytimen ympärillä oleva epiduraalitila sisältää rasvaa	O
	Aivojen laskimosinukset kulkevat duran pinnalla	V (kahden lehden välissä) vrt. iltasanomat/iltalehti
	Likvori virtaa laskimosinuksiin plexus chorioideusten läpi	V
	Alaraajoja edustava motorisen aivokuoren osa sijaitsee a. cerebri median suonitusalueella	V
	Radiatio optica kulkee temporaali- ja parietaalilohkojen kautta okkipitaalilohkoon	O
	Falxissa voi olla normaalisti kalkkeutumia	O
	Basaaliset likvoritilat muodostuvat cisternoista	O
	Peräsuolen sulkijalihas saa hermotuksensa selkäytimen segmenteistä S2-4	O
	Somatosensorinen aivokuori sijaitsee otsalohkon takaosassa	V
	Pikkuaivojen toispuoleinen vaurio aiheuttaa vastapuolen koordinaatiohäiriön	V
	Likvorin glukoosipitoisuus on sama kuin seerumin	V (2/3)
	Selkäytimen T12-segmenttiä vastaava ihoalue sijaitsee alavatsalla	O
	Osa näköradasta kulkee temporaalilohkon kautta	O
	Pikkuaivot sijaitsevat tentoriumin kaudaalipuolella	O
	Basaaliset likvoritilat = aivokammiot	V
	Nucleus caudatus sijaitsee selkäytimen kaudaaliosassa	V
	Premotorinen kuori sijaitsee päälaenlohkossa	V
	Talamus kuuluu tyvitumakkeisiin	V
	Tentorium cerebelli on muodostunut durasta	O
	Yläraajan hermotus saa alkunsa selkäytimen segmenteistä C5-T1	O
	Ylempien motoneuronien runko-osat sijaitsevat sulcus centraliksen posterioripuolella	V
	Capsula internan kautta kulkee vain laskevia ratoja	V
	A. carotis externa lähettää haaroja kallon sisälle	O
	Parapareesipotilaan leesio on T2-segmentin kohdalla tai sen alapuolella	O
	Pikkuaivojen toispuoleinen vaurio aiheuttaa saman puolen koordinaatiohäiriön	O
	Hypotalamuksen vaurioon voi liittyä SIADH (epätarkoituksenmukainen ADH-eritys). Tällöin ADH:n eritys ei vähene vaikka veren osmolaalisuus laskee.	O
	Vaurioitunut hermosäie voi kasvaa suotuisissa olosuhteissa n. 1 mm/vrk	O
	Wernicken alue huolehtii puheen tuottamisesta	V
	24 tunnin vuorokausirytmi saa alkunsa retikulaarisessa aktivaatiojärjestelmässä (RAS)	V (SCN)
	Substantia nigran vauriossa alemman motoneuronin toiminta inhiboituu	V (ylemmän?)
	Aktiopotentiaali ei voi syntyä ilman neuronin solukalvon depolarisaatiota	O
	Vasenkätisen ihmisen oikea aivohemisfääri on vallitseva (dominantti)	O
	Talamus osallistuu motoriikan säätelyyn	O (tyvitumakkeiden viestit)
	Hippokampus on tärkeä opitun materiaalin varastoitumispaikka	V
	Erektio syntyy peniksen sympaattisen stimulaation seurauksena	O
	Alaraajaa vastaava aivokuoren somatosensorisen alue sijaitsee aivojen mediaalipinnalla	O
	Kortikobulbaarirata sisältää sekä motorisia että sensorisia hermosäikeitä	V
	Pikkuaivovauriossa voi esiintyä kognitiivisia oireita	V (JÄÄMME ODOTTAMAAN LISÄTIETOA)
	Lihaskäämi reagoi sekä lihaksen tonuksen että pituuden muutoksille	O *
	Sekundaarisen somatosensorisen alueen vauriossa potilas ei tunnista tuttua esinettä sokkona	O
	Tyvitumakkeet aktivoituvat jo ennen tahdonalaisen liikkeen toteutumista.	O
	Työmuisti käyttää hippokampusta lyhytaikaisen muistiaineksen varastona.	V
	Spastisuus johtuu pyramidiradan mukana kulkevien alempaa motoneuronia inhiboivien ratojen vauriosta	O
	Brocan alue on tärkeä puheen ymmärtämiseksi	V
	Hypotalamus säätelee autonomisen hermoston toimintaa sekä hormonaalisesti että neuraalisesti	O
	Substantia nigra inhiboi lihastonusta	?*
	Yksi motoneuroni hermottaa voi hermottaa useita lihassoluja	o
	Otsalohkon vaurio voi johtaa impulsiiviseen käytökseen.	O
	Talamuksen eräs tehtävä on sensorisen informaation integraatio	O
	Kuume voi johtua hypotalamuksen vauriosta	O
	Na-kanavia salpaavat lääkeaineet lisäävät aktiopontentiaalin todennäköisyyttä	V
	Potilas ei ymmärrä puheen sisältöä. Vika on frontaalilohkossa.	V
	Ihmisen muisti paikallistuu hippokampukseen	V*
	Tyvitumakkeet inhiboivat normaalisti agonisti-antagonistilihasten välistä tonuksen oskillaatiota	O
	Mitä ohuempi myeliinituppi	sitä nopeammin hermo johtaa impulsseja
	Premotorinen kuori varastoi liikemalleja	O
	Talamus osallistuu tajunnantason säätelyyn	O
	Capsula internan takasarven vaurio aiheuttaa useimmiten vaikean vastakkaisen puolen hemipareesin	O
	Alaraajan koukistusheijasteeseen liittyy vastapuolen alaraajan lihastonuksen nousu	O
	Potilas näkee normalisti mutta ei tunnista näkemäänsä. Vika on okkipitaalilohkossa	O/V
	Tyvitumakkeet vastaavat liikkeen osien tarkoituksenmukaisesta järjestyksestä	V
	Hypotalamus osallistuu kehon lämmönsäätelyyn sekä hormonaalisilla että neuraalisilla mekanismeilla	O
	Gamma-aminovoihappo (GABA) toimii aivoissa glutamaatin vastavaikuttajana	O
	Kipua inhiboivat radat sisältävät serotoniinia	O
	Dopamiiniantagonisteja käytetään Parkinsonin taudin hoitoon	V
	Karbamatsepiini indusoi maksan entsyymejä	O
	Asetyylikoliini osallistuu muistitoimintojen säätelyyn	O
	Noradrenaliini toimii välittäjäaineena sekä ääreis- että keskushermostossa	O
	Rivastigmiiniä käytetään Alzheimerin taudin hoitoon	O
	Fenytoiini inhiboi maksan entsyymejä	V
	Typpioksidi läpäisee neuronin kalvon	O
	Aivojen dopamiinijärjestelmän stimulaatio voi johtaa psykoosiin	O
	Serotoniinin takaisinoton estäjiä käytetään unettomuuden hoitoon	V
	Valproaatti voi aiheuttaa painon nousua	O
	Serotoniini osallistuu mielialan säätelyyn	O
	Na-kanavien salpaus lisää aktiopotentiaalin todennäköisyyttä	V
	Antihistamiineja voi käyttää unettomuuden hoitoon	O
	Okskarbatsepiini voi aiheuttaa hyponatremiaa	O
	Gamma-aminovoihappo (GABA) on aivojen tärkein inhiboiva välittäjäaine	O
	Serotoniini osallistuu kallonulkoisten verisuonten tonuksen säätelyyn	O
	Triptaaneilla voi estää migreenissä esiintyvän vasodilataation	O
	Sildenafiili voi olla tarpeen MS-potilaalle	O
	Dopamiini osallistuu motoriikan säätelyyn	O
	Asetyylikoliini osallistuu rakon toiminnan säätelyyn	O
	Titsanidiinia käytetään spastisuuden hoitoon	O
	Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä ei pidä käyttää myasteniapotilaan hoidossa	O
	Glutamaatti on aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine	O
	Typpioksidi vastaa erektion kannalta välttämättömästä vasodilataatiosta	O
	Lamotrigiini on epilepsialääke	O
	MAO-inhibiittori selegiliini on usein hyödyksi Parkinsonin taudissa	O
	Noradrenaliini osallistuu mielialan säätelyyn	O
	Uni on pääasiassa histamiinin säätelemä	V
	Pregabaliinia voi käyttää kivun hoitoon	O
	Dipyridamoli stimuloi trombosyyttien aggregaatiota	V
	Asetyylikoliini on autonomisen hermoston välittäjäaine	O
	Solunulkoisen serotoniinin pitoisuuden lisäys vähentää masennusta	O
	Amitriptyliiniä ei kannata käyttää kivun hoitoon	V
	Nitrofurantoiini voi aiheuttaa polyneuropatiaa	O
	Serotoniini osallistuu vireystilan säätelyyn	O
	Sama välittäjäaine ei voi toimia kiihdyttävänä ja estävänä aineena	V
	Baklofeeniä käytetään spastisuuden hoitoon	O
	Parkinsonin taudin vapinan hoito kannattaa aloittaa beetasalpaajalla	V
	Siderofagien esiintyminen likvorissa viittaa vanhaan SAV:oon	O
	SEP-tutkimus mittaa sekä ylemmän että alemman motoneuronin toimintaa	V
	Magneettikuvauksella voi erottaa jopa 2 mm kasvaimen	O
	Toimintaterapeutti arvoi toiminnanohjauksen häiriöitä	O
	Likvorin glukoosipitoisuus nousee veren glukoosinpitoisuuden noustessa	O
	ENMG:llä voi tutkia hermojuuren toimintaa	o
	Magneettitutkimus on kontraindisoitu raskauden aikana	ellei ole vitaali-indikaatiota
	Puheterapeutin tutkimus voi paljastaa apraksian	V
	Likvorin IgG-indeksi on spesifi MS-taudin löydös	V
	VEP-tutkimusta käytetään selvitettäessä näköhermon vaurioita	O
	Pään kuvantaminen on ensisijainen tutkimus enkefaliittiepäilyssä	V
	Puheterapeutti tutkii myös nielemisvaikeuksia	O
	Likvorissa ei ole normaalisti lainkaan punasoluja	O
	Poikkeava EEG on aina sairauden merkki	V
	Pään TT-tutkimus on ensisijainen tutkimus SAV-epäilyssä	O
	Sekavalle potilaalle kannattaa tehdä neuropsykologinen tutkimus dementian poissulkemiseksi	V
	Likvorinäytettä ei pidä ottaa	jos ei saa tutkituksi silmänpohjia
	ENMG:llä voi osoittaa hermon demyelinisaation	O
	Terveen henkilön pään TT-kuvassa voi näkyä kalkkia corpus pinealessa	O
	Harhainen potilas kannattaa aluksi lähettää neuropsykologin vastaanotolle.	V
	Likvorin valkosolumäärä on normaalisti 0-4 solua/mm3	O
	EEG-tutkimuksessa käytetty aktivaatiomenetelmä on valvottaminen	O
	TT on magneettia parempi tuoreen vuodon osoittamiseksi	O
	Vahvasti masentunut potilas kannattaa lähettää neuropsykologille	V
	Likvorin laktaattipitoisuus laskee bakteerimeningiitissä	V
	VEP-tutkimusta käytetään näkökenttäpuutosten arvioinnissa	V
	Tietokonetomografia on magneettia parempi kallonmurtuman osoittamiseksi	O
	Puhetetapeutin tutkimuksesta ei ole hyötyä vaikean afasian arvioinnissa	V
	Likvorinäytteessä on normaalisti korkeintaan 3 punasolua/mm3	O (Huslab viitearvo -
	Denervaatio ei näy EMG-tutkimuksessa	V
	Magneettikuvassa likvori voi näkyä valkeana	O
	Toimintaterapian tärkein tehtävä on ehkäistä neurologisiin sairauksiin liittyviä mielenterveysongelmia	V
	Likvorinäytettä ei saa ottaa ennen kuin on tehty pään TT-tutkimus	V
	Yksikkökoon kasvu ENMG-tutkimuksessa on merkki denervaatiosta	V (s. 93)
	Aikuisella plexus chorioideuksessa näkyy normaalisti kalkkia	O
	Aivoinfarktipotilaan kuntoutus aloitetaan useimmiten ensimmäisenä sairaalapäivänä	O (Lääkärin käsikirja: aivohalvauspotilaan kuntoutus)
	Veretön	keltainen likvori sopii vanhaan SAV:oon
	Polyradikuliittipotilaalle kannattaa tehdä päivystyksellinen ENMG diagnoosin varmistamiseksi	V (Lääkärin käsikirja: polyradikuliitti) ENMG:tä ei ole päivystyksessä, havaittava vaurio syntyy parin viikon viiveellä.
	TT-kuvaus on yleensä magneettitutkimusta parempi infarktin osoittamiseksi	V
	Toimintaterapeutin tutkimus voi paljastaa apraksian	O
	Masseterheijaste voi tulla esiin terveellä aikuisella	O
	Myotonia tarkoittaa lihassupistuksen epänormaalia pitkittymistä	O
	Internukleaarisessa oftalmoplegiassa katse ei pysy konjugoituneena	O
	Oikeakätisen potilaan vasen yläraaja laskeutuu peruskokeessa. Kyseessä on normaali fysiologinen puoliero.	V
	Silmän epäsuora pupillirefleksi edellyttää n. opticuksen ja n. oculomotoriuksen toimintaa	O
	Myoklonus on hyvänlaatuinen ilmiö	V
	Oikeakätisen potilaan sormi-nenänpää-kokeessa vasen puoli on usein epätarkempi.	V
	Korneaheijaste tutkitaan oftalmoskoopilla	V
	Klonus liittyy usein epilepsiaan	O
	Toispuoleinen mioosi voi johtua sympaattisen hermoston vauriosta	O
	Vasen yläraaja laskeutuu peruskokeessa	sen tonus on koholla ja jännevenytysheijasteet vilkkaat. Alaraajojen löydökset ovat normaalit ja symmetriset. Kyseessä voi olla aivoinfarktin jälkitila.
	Hoffmanin heijaste on normaalisti negatiivinen	O
	Fibrillaatio on hienojakoista silminhavaittavaa lihaksen värinää	O
	Strabismus voi johtua sympaattisen hermoston vauriosta	V
	Vasemman raajaparin voima on alentunut	tonus veltto ja jänneheijasteet puuttuvat. Kyseessä voi ylemmän motoneuronin vaurio.
	Karotishieronta aiheuttaa normaalisti bradykardian	O
	Ptoosi voi johtua sympaattisen hermoston viasta	O
	Vasen alaraaja on heikko. Peruskokeessa ei havaita laskeutumista ja käsien puristusvoimat ovat normaalit ja symmetriset. Kyseessä ei voi olla aivoinfarkti.	V
	Käännät tajuttoman potilaan päätä puolelta toiselle. Katse pyrkii pysymään samassa kohteessa. Kyseessä on normaali okulokefaalinen heijaste	O
	Babinskin merkki on normaalisti aikuisella negatiivinen	O
	Anisokoria on aina patologinen löydös	V
	Pronaatio peruskokeessa viittaa lievään proksimaaliseen lihasheikkouteen	O (s.70)
	Molemminpuoleinen kutaaniheijasteiden puuttuminen on aina patologista	V
	Klonus on äärimmilleen kiihtynyt jännevenytysheijaste	O (myös nykimäkouristus)
	Korneaheijaste edellyttää että kornean pinta on sileä	V
	Epäsymmetrinen sormi-nenänpääkoe ei välttämättä merkitse pikkuaivovikaa	O
	Imuheijaste voi tulla esiin dementoituneella potilaalla	O
	Asterixis tarkoittaa äkillistä lihastonuksen menetystä	V
	Katseen dyskonjugaatio voi johtua silmälihaksista	O
	Dysmetria tarkoittaa häiriötä liikelaajuuden arvioinnissa	O
	Tarttumisheijaste ei saa tulla esiin terveellä aikuisella	O
	Kaikilla ihmisillä on vapinaa	O
	Amaurosis on virtsaamishäiriö	V
	Vasen yläraaja pronatoituu peruskokeessa ja sen jännevenytysheijasteet ovat oikeata vilkkaammat. Löydös sopii aivoinfarktin jälkitilaan.	O
	Negatiivinen Babinskin merkki on tractus corticospinaliksen vaurion merkki	V
	Myokymia on hyvänlaatuinen ilmiö	O
	Nystagmuksen suunta ilmaistaan sen hitaan komponentin mukaan	V
	Vasen yläraaja fleksoituu peruskokeessa ja sen jännevenytysheijasteet ovat sammuneet. Löydös sopii aivoinfarktin jälkitilaan.	V
	Tyypilliseen migreeniin voi liittyä ääniherkkyyttä	O
	Migreenin ennakko-oireena voi olla voimakas halu syödä	O
	Trisyksliset masennuslääkkeet sopivat jännityspäänsäryn pitkäaikaiseen hoitoon	v
	Päänsärky on harvoin aivokasvaimen ensi oire	V
	Tyypillinen migreenipäänsärky on lievää	V
	Ärtyisyys voi olla migreenin esioire	O
	Tulehduskipulääkkeisin voi kehittyä riippuvuus	O
	Äkillinen kova päänsärky ilman tunnettua syytä on aina pään TT-tutkimuksen indikaatio	O
	Tyypillisessä migreenikohtuaksessa esiintyy pahoinvointia ja oksentelua	O
	Migreeni esiintyy useimmiten ilman auraa	O
	Tulehduskipulääkkeistä ei ole hyötyä jännityspäänsäryn hoidossa	V
	Särkylääkkeiden vieroitushoito onnistuu useimmiten hyvin avohoidossa	O
	Tyypillinen migreenipäänsärky on sykkivää	O
	Migreeniauran tyypillinen näköhäiriö on näkökentän hämärtyminen	V
	Valproaattia voi käyttää migreenin estolääkkeenä	O
	Trigger-pisteen löytyminen on tyypillistä aurattomassa migreenissä	V
	Tyypillinen migreenipäänsärky on tasaista jomotusta	V
	Migreeniauraan voi kuulua puutuminen	O
	Triptaania voi käyttää migreenin estolääkkeenä TIA-potilaalla	V
	Tyypillinen postpunktionaalinen päänsärky tuntuu vain pystyasennossa	O
	Tyypillinen migreenipäänsärky alkaa äkillisesti	V
	Migreeniaura voi esiintyä ilman seuraavaa päänsärkyä	O
	Sepelvaltimotautia sairastavalle ei pidä määrätä triptaania	O
	Päänsärkypotilaalle tulisi aina tehdä pään TT-tutkimus vakavien syiden poissulkemiseksi	V
	Tyypillinen migreenipäänsärky lievenee fyysisessä rasituksessa	V
	Migreeniaura ei kestä yli tuntia	O
	Triptaanien vaikutus perustuu mm. serotoniinin välittämään vasokonstriktioon	O
	Sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä) on useimmiten toispuoleinen	O
	Tyypillinen migreenipäänsärky tuntuu ohimoilla	O (useimmiten toispuoleinen eli ohimolla)
	Migreeniaura voi ilmetä lihasnykäyksinä	O
	Propranololia voi käyttää migreenin estolääkkeenä	O
	Runsas särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä	O
	Tyyypillinen migreenipäänsärky on toispuoleinen	O
	Migreeniaura voi ilmetä halvausoireena	O
	Jännityspäänsärkyyn liittyy usein unihäiriö	O
	Tyypillinen migreenipäänsärky tuntuu takaraivolla	V
	Migreeniaura voi ilmetä puhehäiriönä	O
	Jännityspäänsärkyyn liittyy usein arkuutta ohimoilla	V
	Hyvänlaatuisen asentohuimauksen löydöksiin ei kuulu nystagmus	V
	Unterbergerin kokeessa potilas valittaa jatkuvaa huimausta mutta kykenee tekemään testin siten että rintamasuunta säilyy. Huimauksen syy on tuskin tasapainojärjestelmässä.	O
	Niska-hartiaseudun lihasjännitys voi aiheuttaa huimausta	O
	Akustikusneurinoomalle on tyypillistä oireiden äkillinen alku	V
	Nosiseptiivisessa kivussa kipuratojen toiminta säilyy normaalina	O
	Allodynia tarkoittaa herkistynyttä kosketustuntoa	V (epävarma)
	Trigeminusneuralgialle on tyypillistä kasvojen tuntopuutos	O
	Morfiinilla ei ole annoskattoa	Oikein (vahvoilla opioideilla ei ole kattorajaa, neurologia s.252)
	Neuropaattisessa kivussa kipuratojen toiminta säilyy normaalina	V
	Hypoestesia tarkoittaa alentunutta tuntoa	O
	Artroosikipu on tyypillinen nosiseptiiinen kiputila	O
	Tramadoli on vahva opioidi	V
	Hermosto inhiboi kipua sekä neuraalisilla että hormonaalisilla mekanismeilla	O
	Hyperalgesia tarkoittaa kosketustunnon yliherkkyyttä	V
	Polyneuropatiaan liittyvä kipu on tyypillisesti nosiseptiivisesta kipua	V
	Eri tulehduskipulääkkeiden analgeettisissa tehoissa ei ole oleellisia eroja	O
	Selkäytimen laskevat radat osallistuvat kivun inhibitioon	O
	Allodynia: normaalisti kivuton ärsyke aiheuttaa kipuaistimuksen	O
	Aivoinfarktiin voi liittyä neuropaattinen kiputila	O
	Neuropaattisen kivun hoidossa voi käyttää epilepsialääkkeitä	O
	Masennuslääkkeiden käyttö kipupotilailla perustuu endogeenisen kipuinhibition vahvistamiseen	O
	Neuralgia: Kipu yhden tai useamman hermon hermotusalueella	O
	Vyöruusun jälkeinen kipu on neuropaattinen	O
	Amitriptyliini on usein hyödyllinen nosiseptiivisen kivun hoidossa	V
	Heijastekipu: Aivot paikallistavat viskeraalisen kivun vastaavalle ihotuntosegmentille	O
	Neuropaattiseen kipuun voi liittyä sympaattisen hermoston toimintahäiriö	O
	MS-taudissa voi esiintyä neuropaattinen kipu	O
	Trigeminusneuralgian ensisijainen hoito on karbamatsepiini	O
	Neuropaattisessa kivussa kipuradaston toiminta on aina poikkeavaa	O
	Neuropaattisen kivun lokalisaation on neuroanatomisesti looginen	O
	Postoperatiivinen kipu on neuropaattinen	V
	Parasetamoli voi aiheuttaa maksavaurion	O
	Neuropaattiseen kiputilaan voi liittyä ihon segmentin kylmyys	Väärin (Oikein jossain määrin, s. 245)
	Heijastekivun yhteydessä voi esiintyä lihasspasmi	O
	Syöpäkipu voi olla sekä nosiseptiivista että neuropaattista	O
	Parasetamoli aiheuttaa helposti suolistoverenvuotoja	V
	Trigeminusneuralgialle on tyypillistä tuikkiva kasvokipu	O
	Kroonisen kivun hoidossa masennuslääkkeistä on hyötyä vain jos kipuun liittyy masennus	V
	Lidokaiinin analgeettinen vaikutus voi kestää useita viikkoja	V
	Neuropaattiseen kipuun liittyy usein tuntoaistin poikkeava toiminta	O
	Dysestesia on spontaani tai ärsykkeen aiheuttama epämiellyttävä tuntemus	O
	Iskiaspotilaan kipu voi olla samanaikaisesti neuropaattista ja nosiseptiivista	O
	Pitkäaikaisen opioidilääkityksen sivuvaikutuksena esiintyy usein hankalaa ripulia	V
	Neuropaattinen kipu hoidetaan ensisijaisesti opioideilla	V
	Narkolepsiaan kuuluu nukahtaminen odottamattomassa tilanteessa.	O
	Deliriumiin kuuluu usein harhaluuloja.	O
	Vasovagaalisessa kollapsissa esiintyy usein ennakko-oireita.	O
	Aivokuolemassa nieluheijaste voi säilyä.	V
	Narkolepsiapotilaan oireisto pahenee voimakkaiden tunnetilojen yhteydessä.	O
	Deliriumissa ei esiinny hallusinaatioita.	V
	Vasovagaalisessa kollapsissa voi esiintyä jäykistelyä	O
	Aivokuolleella voi ilmetä raajojen liikkeitä.	O
	Obstruktiiviseen uniapneaoireyhtymään kuuluvat muisti-ja keskittymisvaikeudet	O
	Delirium = alkoholin aiheuttama sekavuus	V
	Kohonnut lihastonus on keskushermoston toiminnan merkki	O
	Nukensilmäoire tarkoittaa silmien räpyttelyä	V
	Uniapneaan kuuluu kuorsaus.	O
	Deliriumin ensisijainen lääkehoito on haloperidoli.	O (ensisijainen _lääke_hoito)
	Jos tunnetun epilepsiapotilaan tajuttomuus pitkittyy kouristuksen jälkeen, hänelle tulee tehdä sekä pään TT-kuvaus että EEG.	Oikein
	Spontaani hengitys säilyy aivokuolleella	V
	Pienikin alkoholimäärä (2-3 ravintola-annosta) voi aiheuttaa unihäriön.	O
	Pahanlaatuiseen neuroleptioireyhtymään kuuluu sekavuuden lisäksi lihasjäykkyyttä.
	Tajuttoman potilaan pupillien puoliero viittaa aivorungon kompressioon	V
	Aivokuolleen Glasgow Coma Scale-arvo on 3.	O (GCS alimmat pisteet)
	Obstruktiivinen uniapnea voi aiheuttaa aamupäänsärkyä.	O
	Hypoksia voi aiheuttaa deliriumin.	O
	Tajuton potilas voi tuntea kipua	V (kts. filosofiset ja psykologiset nyanssit)
	Aivokuolleen pupillit ovat tyypillisesti laajat ja valojäykät.	O
	Noin puolella unettomuuspotilaista oire liittyy psykiatriseen häiriöön.	O
	Maligniin neuroleptioireyhtymään kuuluu usein sekavuuden lisäksi lämmön nousu.	O
	Kaikille tajuttomille ei tarvitse tehdä pään TT-kuvausta.	O
	Korneaheijaste säilyy aivokuolleella	V
	Hypersomnia on unen puutteesta johtuva tila	V
	Delirium = orgaanisen syyn aiheuttama akuutti sekavuus	V
	Sulkutilassa (locked in-oireyhtymä) potilas kykenee kommunikoimaan silmillään.	O
	Aivokuolemassa kaikki aivorunkoheijasteet ovat poissa.	O
	Suppealla yöpolygrafialla voidaan tutkia mm. levottomat jalat-oireyhtymää	O
	Hyperkalsemia voi aiheuttaa sekavuutta	O
	Konjugoitu katsedeviaatio oikealle viittaa aina oikean puolen hemisfäärin vaurioon.	V
	Aivokuolema tarkoittaa sitä että aivokuoren toiminta on pysyvästi loppunut.	O
	Unenaikainen hengityshäiriö on eräs poikkeavan päiväväsymyksen syy	O
	Deliriumin keskeinen oire on muistin heikkeneminen.	O
	Tajuttoman potilaan pupillipuoliero voi johtua n. oculomotoriuksen kompressiosta	O
	Aivokuolleeksi todetun potilaan hoitoa jatketaan vain jos hän on elinluovuttaja.	O
	Negatiivinen näköhäiriö on tyypillinen TIA:lle	O
	Tyypillinen akatisiapotilas istuu jäykästi paikallaan	V
	Nukahtamisvaiheen myoklonus on normaali ilmiö	O
	Brocan alueen vauriosta seuraa tyypillisesti dysartria	O
	Kipusäikeiden toimintaa voidaan tutkia ENMG:llä	V (_tavanomaisella_ ENMG:llä ei voida tutkia)
	Ataksia on toiminnan ohjauksen häiriö	V
	Dysmetria on heikentynyt kyky viedä esim. sormenpää valittuun kohteeseen	O
	Apraksia viitta aina aivokuoren vikaan	O
	Parestesiapotilaan tuntostatus voi olla normaali	V
	Apraksia tarkoittaa häiriötä liikekokonaisuuksien suorittamisessa	O
	Dysdiadokkokineesi viittaa pikkuaivovikaan	O
	Brocan alueen vika ilmenee kyvyttömyytenä ymmärtää puhetta	V
	Tuntoraja viittaa selkäytimen sairauteen	O
	Ataksia voi johtua selkäytimen sairaudesta	O
	Neuroleptin aiheuttama dystonia voi ilmaantua jo muutaman päivän lääkehoidon jälkeen	O
	Potilas kävelee alaraajat jäykkinä. Tämä sopii MS-tautiin	O
	Epilepsiassa voi esiintyä näkökentän vääristymiä	O
	Epätarkoituksenmukainen maiskutteleva suun liike sopii tardiiviin dyskinesiaan	O
	Potilas nostaa kävellessään toista jalkaansa luonnottoman korkealle. Tämä sopii peroneuspareesiin.	O
	Apraksia voi ilmetä puheen vaikeutena	O
	Kivun voimakkuutta mitataan VAS-asteikolla (visual analogue scale)	O
	Ataksia = hapuilu	O
	Korean tavallisin syy on pitkäaikainen neuroleptilääkitys	O
	Potilaalta puuttuu myötäliike toisesta yläraajasta. Tämä sopii Parkinsonin tautiin	O
	Parestesia tarkoittaa kosketustunnon alenemaa	O
	Rigiditeetti johtuu tyvitumakevauriosta	O
	Korea on nopea	epätarkoituksenmukainen liike
	Potilas ei kykene suorittamaan opittuja liikkeitä vaikka motorinen järjestelmä on kunnossa. Kyse on apraksiasta.	O
	Kipua voi mitata objektiivisesti	V
	Spastisuus johtuu tyvitumakevauriosta	V (ylemmän motoneuronin vaurio)
	Hemiballismi johtaa aina fertiliteettiongelmaan	V (s. 212)
	Potilaalla on konjugoitu katsedeviaatio oikealle. Vika sijaitsee oikeassa frontaalilohkossa	O
	Puutuminen = sensorinen pareesi	*
	Toteat potilaalla ataksian. Tämä sopii MS-tautiin	O
	Nukahtamisen yhteydessä ilmenevä myoklonus viittaa epilepsiaan	V
	Leveäraiteinen kävely on tyypillistä alkoholistille	O
	Tyypillinen parestesia: “ Ikäänkuin muurahaisia kävelisi iholla”	O
	Linkkuveitsi-ilmiö kuuluu spastisuuteen	O
	Myoklonus on yhden tai useamman lihasryhmän nopea supistus	O
	Potilaasi ei pysty nostamaan oikeaa yläluomea. Vika voi olla sympaattisessa hermostossa	O
	Kipu säteilee reiden lateraalipinnalta säären yli I-varpaaseen. Tämä sopii S1-juuren vaurioon	V
	Kantapäillä seistessä oikea jalkaterä laskeutuu nopeasti ja patellarefleksi on heikko. Tämä sopii oikean L4-juuren vaurioon	O
	Vilkas Hoffmannin refleksi tulee esille C5-juuren vauriossa	V
	T1-juuren vauriossa yläraajan tunto säilyy normaalina	V
	Hallux-ekstensio on heikko. Tämä sopii L5-juuren vaurioon	O
	Perianaalirefleksi edustaa tasoja S2-4	O
	C6-juuren kompressio voi aiheuttaa yläraajan radiaalireunaan säteilevän kivun	O
	C4-juuren puristus on helppo todeta biceps-refleksin puuttumisena	V
	Jalkaterän heikentynyt dorsifleksio viittaa S1-juuren vaurioon	V
	L4-juuren vauriosta johtuu	että potilas ei pysty seisomaan varpaillaan tämän puolen jalalla
	C7-juuren vauriossa triceps-heijaste heikkenee	O
	M. biceps brachiin voima voi heikentyä C6-juuren vauriossa	O
	Isovarpaan tuntopuutos sopii L5-juuren vaurioon	O
	S3-juuren vaurio aiheuttaa peräsuolen sfinktertonuksen heikkenemisen	V* (wikipedia sacral spinal nerve 3)
	C8-juuren vauriossa nähdään sormifleksioheijasteen vaimentuma	O
	Olkavarren ulkorotaatio voi heikentyä C5-juuren vauriossa	O
	L5-juurivauriossa patellarefleksi vilkastuu	V
	Iskiaspotilaan patellarefleksi on aina heikentynyt	V
	T1-juuren vaurio voi ilmetä olkavarren mediaalipinnalle säteilevänä kipuna	o
	C3-juuren vaurio ilmenee kaulakipuna	O
	Presakraalivälin juurikompressio aiheuttaa usein akillesrefleksin puuttumisen	V
	Jalkaterän dorsifleksio edustaa L4-juuren toimintaa	O
	C3-juuren kompressio voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia	O ("C-3
	T1-juuren vaurion aiheuttama kipu ei säteile yläraajaan	V
	Laséguen koe mittaa lähinnä L5-juuren puristusta	V (LaseQue)
	Perianaalinen tuntopuutos voi johtua S1-juuren vauriosta	V
	C5-juuren vauriossa yläraajan kohotus sivulle voi heikentyä	O
	C8-juuren puristus voi aiheuttaa pikkusormeen säteilevän kivun	O
	Kernigin koe mittaa lähinnä L5-juuren puristusta	V
	Jalkaterän heikko dorsifleksio viittaa S1-juuren vaurioon	V
	Olkapään profiili voi olla epäsymmetrinen pitkäaikaisen C5-juurivaurion vuoksi	O
	C8-juuren vauriossa kipu voi säteillä keskisormeen	V
	L5-juuren vauriossa nähdään positiivinen Babinskin merkki	V
	Tuntopuutos jalkaterän lateraalireunassa sopii S1-juuren vaurioon	O
	C4-juuren puristuksen aiheuttama kipu ei säteile yläraajaan	V
	C6-juuren vaurio voi aiheuttaa yläraajan koukistuksen heikkoutta	O (kyynärnivelen fleksio)
	Patellarefleksi puuttuu tai heikkenee L4-juuren vauriossa	O
	Sfinktertonus heikkenee L5-juuren vauriossa	V
	C3-juuren vaurio voi johtaa heikentyneeseen hartian nostovoimaan	V
	Kipu säteilee hartiaan C5-juuren vauriossa	O
	Epileptinen poissolokohtaus voi kestää vain muutamia sekunteja	O
	Kohtauksellinen huimaus on tyypillistä akustikusneurinoomalle	V
	Kardiogeenisessa huimauskohtauksessa ei yleensä ole neurologisia puutosoireita	O
	Näköhäiriö ilman seuraavaa päänsärkyä ei voi olla migreeniä	V
	Kouristuskohtaus merkitsee aina epilepsiaa	V
	Ohimenevä huimauskohtaus voi johtua kaularankaviasta	O
	Kohtauksellinen parestesia voi olla MS-taudin oire	O
	Hypoglykemia voi aiheuttaa äkillisen sekavuustilan	O
	Katsedeviaatio voi olla epilepsian merkki	O
	Menieren tautiin kuuluu tyypillisesti kohtauksellinen kuulon aleneminen	O
	Kohtauksellinen kaikkien raajojen kouristus tajunnan säilyessä normaalina viittaa psykogeeniseen mekanismiin	O
	Kouristelu on tavallista aivoiskemian alkuvaiheessa	O
	Epämiellyttävä tunne ylävatsalla voi olla temporaaliepilepsian oire	O
	Kaularankaperäiseen huimaukseen ei yleensä liity nystagmusta	O
	Alaraajojen voiman äkillinen pettäminen tajunnan säilyessä viittaa aivoverenkiertohäiriöön	o
	Psykogeenisessa tajuttomuuskohtauksessa pupillit eivät yleensä laajene	o
	Temporaaliepilepsian esioireena voi ilmetä pelkotila	o
	Menieren taudin kohtaus kestää tyypillisesti muutaman sekunnin	v
	Vasovagaaliseen kollapsiin saattaa liittyä raajojen rytmisiä liikkeitä	o
	Hajuaversio voi olla migreenioire	o
	Nystagmus voi olla epilepsian oire	o
	Kaikki pään asennosta riippuva huimaus ei ole hyvänlaatuista asentohuimausta	o
	Kohtauksellinen päänsärky on tavallinen TIA-oire	v
	Optikusneuriitti aiheuttaa usein kohtauksellisen näön heikkenemisen	Väärin
	Kohteen näkyminen normaalia suurempana tai pienempänä voi olla epilepsiaoire	O
	Menieren taudin kohtaus voi kestää muutaman tunnin	O
	Kalpeus on tyypillinen prekollapsioire	O
	Toisen alaraajan voiman äkillinen pettäminen tajunnan säilyessä viittaa aivoverenkiertohäiriöön	O
	Näkö- tai kuuloharha voi olla epilepsiaoire	O
	Paniikkihäiriökohtaukseen liittyy usein nystagmus	V
	Vasovagaalisessa tajuttomuuskohtauksessa verenpaine on yleensä matala	O
	Ihon pistely sopii hyperventilaatiokohtauksen oireeksi	O
	Jäykistynyt asento voi olla epilepsian oire	O
	Paniikkihäiriöön liittyy usein kiertohuimaus	V
	Potilas puree usein kieleensä vasovagaalisessa kollapsissa	V
	Hikoilukohtaus voi olla epilepsian oire	O
	Dysfasia voi olla epilepsiaoire	O
	Kohtauksellinen huimaus voi johtua pikkuaivojen TIA:sta	O
	Molempien yläraajojen kohtauksellinen puutuminen johtuu useimmiten lihasjännityksestä	O*
	Muutaman sekunnin näönhämärryskohtaus toisessa silmässä on useimmiten aivoverenkiertohäiriön merkki	O
	Potilaalla on homonyymi hemianopia. Vian täytyy olla näköradassa kiasman takapuolella	O
	Nielurefleksi mittaa n. glossopharyngeuksen toimintaa	O
	Kieli devioi jos n. hypoglossus ei toimi kunnolla	O
	Ptoosi voi johtua n. facialiksen vauriosta	V (CN III)
	Korneaheijaste vaatii n. trigeminuksen ja n. facialiksen yhteistoimintaa	O
	Ptoosi voi johtua n. oculomotoriuksen vauriosta	O
	Potilas kuulee äänet epämiellyttävän voimakkaina ja hänen makuaistinsa on puutteellinen. Tämä sopii n. facialiksen vikaan.	V
	Silmän suora pupillirefleksi voi toimia vaikka epäsuora puuttuisikin	O
	N. facialiksen vaurio voi ilmetä syljenerityksen vähenemisenä	O (parasympaattinen hermotus sylkirauhasiin)
	Täydellisessä n. oculomotoriuksen vauriossa vaurionpuoleinen silmä on mioottinen	V (mydriaasi)
	Sentraalisessa facialispareesissa otsanrypistys ei onnistu symmetrisesti	V
	N. abducensin toimintahäiriö voi johtua a. carotis internan aneurysmasta	O
	Toispuoleinen hemisfääritason vaurio ei voi aiheuttaa vaurion puoleisen suupielen roikkumista	V
	Potilaan oikea silmä liikkuu normaalisti kaikkiin suuntiin. Vasemmalle sivulle katsoessaan hän ilmoittaa näkevänsä kohteen kahtena. Kyseessä on vasemman puolen abdukenshalvaus.	O
	Perifeerinen facialispareesi aiheuttaa suupielen roikkumisen ja kyvyttömyyden rypistää otsaa kasvojen vastakkaisella puolella	V
	Vasemman silmän abdukenshalvauksessa kaksoiskuvien etäisyys pienenee katseen k ääntyessä vasemmalle	V
	N. facialiksen halvauksessa kasvojen tunto on alentunut	V
	N. oculomotoriuksen täydellisessä vauriossa katse kääntyy alas lateraalisesti	O
	Potilaan oikea suupieli roikkuu, otsanrypistys onnistuu hyvin, makuaisti toimii normaalisti eikä kuulossakaan ole mitään vikaa, kyseessä on simulaatio.	Väärin, sentraalinen facialispareesi
	Tyypillisessä n. trochleariksen vauriossa potilas pyrkii kompensoimaan vian pitämällä päätään vinossa	O
	Potilaan toinen silmä on täysin sokea. Siinä tulee silti näkyä epäsuora valoreaktio.	O
	Jos hemisfääritason leesio aiheuttaa keskiviivan sivusiirtymän	havaitaan tyypillisesti vaurion puolella laaja pupillin
	Äänen käheys sopii n. vaguksen toispuoleiseen vaurioon	O
	Aivoverenkierron itsesäätely (autoregulaatio) = kallonsisäisten valtimoiden paine pysyy vakiona.	V
	Jos potilas lopettaa tupakoinnin	hänen riskinsä saada aivoverenkiertohäiriö on saavuttanut tupakoimattoman henkilön riskin 5 vuoden kuluttua.
	TIA voi ilmetä ylaraajan heikkoutena.	O
	TIA:n jälkeinen suojauslääkitys on yleensä elinikäinen.	O
	Embolinen aivoinfarkti voi ilmaantua akuutin sydäninfarktin yhteydessä.	O
	Tuore aivoinfarkti näkyy yleensä paremmin magneettikuvassa kuin TT-kuvassa.	O
	Aivoinfarktipotilaan verenpainetta 180/100 mmHg ei ole tarvetta laskea.	O (akuutti)
	Aivoinfarktin harvinainen syy on vaskuliitti.	O
	Kohonnut veren hiilidioksidiosapaine lisää aivojen verenkiertoa.	O
	ASA on hyödyksi aivoverenkiertohäiriöiden primaaripreventiossa.	O
	Kaulasuonten ultraäänitutkimus suoritetaan kaikille TIA-potilaille	O
	TIA ilmenee usein molempien silmien täydellisenä näön menetyksenä.	V
	Voimakas kaulavaltimon ahtauma altistaa emboliselle aivoinfarktille.	O
	Aivoinfarkti näkyy aina pään TT-kuvassa.	V
	Aivoinfarktin ensisijainen hoito on hepariini.	V
	Aivoinfarktista voi toipua täysin oireettomaksi.	O
	Kiihtynyt neuronien toiminta jollakin aivoalueella lisää verenkiertoa tasaisesti kaikkialla aivokudoksessa.	V
	Liikunnan puute on itsenäinen aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.	O
	TIA ilmenee usein toisen silmän näön menetyksenä	O
	TIA näkyy magneettikuvassa.	V
	Aivoinfarkti on harvinainen migreenin komplikaatio	O
	Aivoinfarktin liuotushoitoa harkitaan jos antikoagulanttihoito ei tehoa	V
	Aivoinfarktin kuolleisuus on lisääntymässä länsimaissa.	V
	Aivoinfarkti johtaa kuolemaan useimmiten ödeemasta johtuvan kohonneen kallonsisäisen paineen vuoksi.	O
	Iskeemistä aivokudosta ei voida enää pelastaa.	V
	Tupakointi on subaraknoidaalivuodon riskitekijä.	O
	Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireisto väistyy 24 tunnin kuluessa	potilas tarvitsee aina jatkotutkimuksia
	TIA edellyttää aina lääkehoitoa.	O
	Alaraajan laskimotromboosi johtaa usein emboliseen aivoinfarktiin.	V
	Aivoinfarktipotilaan hengitysvajaus lisää aivojen turvotusta.	O
	Aivoinfarktipotilaista yli puolet kuolee infarktin seurauksiin ensimmäisen kuukauden kuluessa.	V (n. 20%)
	Akuutti subduraalivuoto näkyy TT-kuvassa tummana sirppinä.	V
	Nopealla hoidolla voidaan rajoittaa aivoinfarktin kokoa.	O
	Potilaan anamneesissa on TIA-kohtaukseen sopivat oireet. Useimmiten määräät pysyvän ASA-hoidon vaikka neurologinen status on normaali.	O
	TIA saa kestää enintään 24 tuntia.	O
	TIA ei yleensä jätä havaittavaa aivovauriota.	O
	Aivoinfarktiin voi liittyä verenvuotoa aivokudokseen.	O
	Ajan myötä pienet aivoinfarktimuutokset voivat hävitä TT-kuvasta.	V
	Aivoinfarktin turvotus on pahimmillaan joitakin päiviä infarktin alkamisesta.	O
	SAV-epäilyssä likvoritutkimus tehdään vasta TT-kuvauksen jälkeen.	O
	Aivoinfarkti jättää aina pysyvän vaurion aivokudokseen	O
	Voit määrätä dipyridamolia tai klopidogreeliä ASA-yliherkälle potilaalle aivoverenkiertohäiriön sekundaaripreventioon	O
	TIA voi ilmetä hemipareesina	O
	TIA-diagnoosia ei voi tehdä pelkän anamneesin perusteella	V
	Aivoinfarkti voi olla oireeton	O
	Akuutin aivofarktin hoitoon liitetään yleensä beetasalpaaja	V
	Aivoinfarktissa seerumin CK-arvo nousee useimmiten.	V
	Kookas takakuopan aivoinfarkti aiheuttaa aivojen herniaation	O
	Kohonnut verensokeri on hyödyksi aivoverenkierron häiriössä	koska se varmistaa neuronien glukoosin saannin vaurioalueella.
	Määräät välittömästi statiinilääkityksen	jos toteat TIA-potilaalla kohonneen kolesteroliarvon.
	TIA voi ilmetä tunnistamishäiriönä.	O
	Jos TIA-potilaan oireisto on täysin normalisoitunut	riittää kun aloitetaan sekundaaripreventiivinen lääkehoito
	Aivoinfarkti voi johtua kaularangan väännöstä	O
	Tuore aivoinfarkti näkyy epätarkkarajaisena harventuma-alueena TT-kuvassa.	O
	Aivoinfarktin kuntoutus aloitetaan vuotovaaran takia vasta kuukausi infarktin jälkeen.	V
	Viikon vanha subaraknoidaalivuoto ei näy kuvassa mutta voidaan havaita likvorista.	O
	Vaurioituneella aivoalueella autoregulaatio ei toimi ja verenkierto määräytyy perfuusiopaineen (keskivaltimopaine miinus kallonisisäinen paine) perusteella.	O
	Suosittelet aivoinfarktista toipuneelle potilaalle alkoholin käytön lopettamista.	V
	TIA voi ilmetä puhehäiriönä.	O
	TIA:n lääkehoito voi olla ASA	dipyridamoli
	Embolinen aivoinfarkti voi ilmaantua rytmihäiriön yhteydessä.	O
	Useimmissa aivoinfarkteissa TT on riittävä päivystyksellinen kuvantamistutkimus.	O
	Aivoinfarktipotilas on immobilisoitava 10 päivän ajaksi.	V
	Syvä aivoverenvuoto vuoto on aina fataali	V
	Systeeminen hypoksia vähentää aivoverenkiertoa.	V
	Kehoitat aivoinfakrtista toipunutta potilasta luopumaan seksistä.	V
	TIA on aivoinfarktin riskitekijä.	O
	TIA voi ilmetä muistihäiriönä.	O
	Aivoinfarkti voi johtua huumeiden käytöstä.	O
	Jos aivoinfarkti ei näy TT-kuvassa	on syytä epäillä diagnoosia.
	Aivoinfarktin jälkeen autolla ajaminen on pysyvästi kielletty.	V
	Aivoverenvuodon vuoksi immobilisoidulle potilaalle voi antaa pienen annoksen minihepariinia tromboosin estämiseksi.	O
	Aivot sietävät 50 % vähennyksen verivirtauksessa ilman pysyviä vaurioita.	O
	Suosittelet TIA-potilaallesi kaulavaltimoahtauman kirurgista hoitoa jos stenoosi on yli 60 %.	Oikein
	TIA voi ilmetä äkillisenä alaraajojen voiman pettämisenä tajunnan säilyessä.	O
	Samalla potilaalla voi olla kaksi erilaista TIA-oiretta.	O
	Isku kaulalle voi johtaa aivoinfarktiin.	O
	Vanha aivoinfarkti näkyy TT-kuvassa tyyppillisesti tarkkarajaisena tummana alueena.	O
	ASA:sta ei ole hyötyä aivoinfarktipotilaalle kun vaurio on jo tapahtunut.	V
	Epiduraalivuoto on usein hengenvaaralinen	O
	Bakteerimeningiittiä epäiltäessä antibioottihoito aloitetaan ennen kuin likvoritutkimuksen vastaukset on saatu	O
	Kortisonia ei pidä antaa bakteerimeningiitin akuuttivaiheessa.	O
	Lieväoireinenkin virusmeningiittipotilas hoidetaan sairaalassa	V
	Borrelioosi voi aiheuttaa dementiaa	O
	Tuberkuloosi on eräs myeliitin aiheuttaja	O
	Tuberkuloosimeningiitissä likvorin leukosyytit ovat mononukleaarisia	O
	Meningiittipotilaan Lasegue voi olla positiivinen	O
	Asikloviiri ei tehoa kaikkiin enkefaliittia aiheuttaviin viruksiin	O
	Aikuisista herperenkefaliittipotilaista noin puolet toipuu täysin	O*
	Virusmeningiittipotilaalle jää yleensä neuropsykologinen vajaus	V
	Bakteerimeningiitin antibioottihoitoon liitetään deksametasoni	V*
	Borrelioosi voi ilmetä meningiittinä	O
	Enkefaliitti diagnostisoidaan aina EEG:n perusteella	V
	Bakteerimeningiitin ensisijainen hoito on III polven kefalosporiini	jos etiologia on tuntematon
	Virusmeningitin oireena voi olla pelkkä päänsärky	O
	Borrelioosi voi aiheuttaa fakialispareesin	O
	Eräs tuberkuloosi neurologinen ilmentymä on meningiitti	O
	Virusmeningiitissä likvorin leukosyytit ovat mononukleaarisia	O
	Meningiittipotilaalla ei välttämättä ole niskajäykkyyttä	O
	Asikloviiri ei tehoa HIV-enkefaliittiin	O
	Herpesenkefaliitti vaurioittaa vain ohimolohkoa	V
	Virusmeningiitin alkuvaiheessa likvorin solumäärä voi olla normaali	O
	Aivokasvain voi ilmetä hemipareesina	O
	Staasipapillan puuttuminen poissulkee aivokasvaimen	V
	Hitaasti kasvava astrosytooma (gradus I) voidaan parantaa pysyvästi	O
	Rintasyöpä metastasoi harvoin aivoihin	V
	Aivokasvain aiheuttaa yleensä tensiopäänsärkyä	V
	Hypofyysiadenooma voi aiheuttaa bitemporaalisen näkökenttäpuutoksen	O
	Meningeoma kannattaa yleensä leikata	koska se kasvaa kuitenkin hitaasti
	Aivokasvaimen aiheuttama staasipapilla voi olla toispuoleinen	O (ks. suomi24.fi)
	Gliooma on yleisin aikuisten aivokasvain	V (metastaasi)/O (primaareista)
	Aivokasvain voi ilmetä käyttäytymishäiriönä	O
	Aivokasvaimen aiheuttamaa kohonnutta kallonsisäistä painetta kannattaa hoitaa deksametasonilla	O
	Aivokasvain voi aiheuttaa aivoinfarktin	O
	Aivokasvain voi olla hyvänlaatuinen mutta silti tappaa	O
	Staasipapilla on aina aivokasvaimen merkki	V
	Aivokasvain on poissuljettava jos päänsärkypotilaalla on tuore poikkeava neurologinen statuslöydös	O
	Magneettikuva voi paljastaa > 2 mm:n suuruiset aivokasvaimet	O
	Epilepsiakohtaus voi johtua enkefaliitista	O
	Epilepsia voi ilmetä sormen toistuvana nykimisenä	O
	Pysyvä epilepsialääkitys aloitetaan ensikouristuksen jälkeen aina	V
	Epilepsian lääkehoito keskeytetään raskauden ajaksi	V
	Kouristuksin ilmenevä status epilepticus on hengenvaarallinen	O
	Epilepsiakohtauksen aikana potilaaseen ei saada kontaktia	V*
	Epilepsialääkitys lopetataan varovasti jos uusia kohtauksia ei tule kuukauden kuluessa	V
	Epilepsian kirurginen hoito on aiheellinen silloin kun lääkkeet eivät auta ja epilepsian syytä ei löydy perusteellisissa tutkimuksissa	V
	Television katsominen voi provosoida epileptisen kohtauksen	O
	Hajuelämys voi kuulua ohimolohkoepilepsian alkuoireisiin	O
	Epilepsian lääkehoito voi tapahtua lamotrigiinilla	O
	Epilepsia ei välttämättä estä yksityistä autolla ajoa	O
	Aivovamma voi aiheuttaa epilepsian vuosia vamman jälkeen	O
	De javu-ilmiö on osa temporaaliepilepsiaa	O
	Kouristuksen ensisijainen lääke on fenytoiini i.v.	V
	Epilepsiapotilaan EEG on aina poikkeava	V
	Degeneratiivinen aivosairaus ei aiheuta epilepsiaa	V
	Poissaolokohtauksen aikana potilaan tasapaino usein säilyy	O
	Kouristuksen ensisijainen lääke on diatsepaami i.v.	O
	Yli tunnin pitkittynyt kouristus aiheuttaa pysyviä aivovaurioita	O
	Aivoinfarktin aiheuttama epilepsia ilmenee yleensä kuukauden kuluessa	V*
	Epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen (esim. riisuutuminen keskellä päivää) voi olla osa psykomotorista epilepsiakohtausta	O
	Epilepsiapotilaasi valittaa kaksoiskuvia. Ne voivat johtua karbamatsepiinin yliannoksesta.	O
	Epilepsiapotilaan raskaus tulee keskeyttää kohonneen epämuodostumariskin vuoksi	V
	Menigneooma ei aiheuta epilepsiaa; sen sijaan pahanlaatuiset aivokasvaimet aiheuttavat usein	V
	Monimuotoisessa kohtauksessa tajunta hämärtyy	O
	Epilepsiapotilaan lääkeainepitoisuuden seuranta voi tapahtua terveyskeskuksessa	O
	Jos kuorma-autonkuljettajalla todetaan epilepsia	hän ei voi jatkaa ammatissaan
	N. puolessa aikuisten epilepsioista syytä ei tiedetä	O
	Normaali EEG poissulkee epilepsian	V
	Okskarbatsepiini aiheuttaa hyponatremiaa	O
	GM-kohtauksen mentyä ohi voi ajaa autoa 6 tunnin oireettomuuden jälkeen	V
	Status epilepticus menee yleensä itsestään ohi	V
	Kaikki epilepsiakohtauksen tyypit voivat yleistyä	V
	Kaikki epilepsialääkkeet aiheuttavat maksaentsyymien induktiota	V
	Epilepsiapotilaasi on hyvässä hoitotasapainossa ja haluaa tulla raskaaksi. Epilepsialääkitys jatkuu.	O
	Valvominen provosoi usein epilepsiapotilaan kohtauksen	O
	Partiaalinen monimuotoinen epilepsiakohtaus: tajunta ei hämärry	V
	Pysyvä epilepsialääkitys aloitetaan ensikohtauksen jälkeen. jos on syytä olettaa että kohtaus toistuu	O
	Epilepsia estää ammattimaisen autolla ajon	O
	MS-diagnoosi edellyttää kohonnutta IgG-indeksiä	V
	MS-taudin oireisto voi pahentua jatkuvasti	O
	Kiihtynyt jänneheijaste voi olla MS-taudin oire	O
	MS-potilaan magneettilöydökset voivat olla normaalit	O
	Hemianopia on usein MS:n ensioire	V
	MS-potilaan spastisuutta voi hoitaa titsanidiinilla	O
	MS-tautia ei voida poissulkea magneettitutkimuksella	O
	Kortisonihoito aloitetaan heti diagnoosin varmistuttua	V (ms)
	Takajuosteen toimintahäiriö voi olla merkki MS-taudista	O
	Infektio altistaa MS-taudin pahenemisvaiheelle	O
	Kortisonihoito parantaa taudin pitkäaikaisennustetta	V
	Lähes kaikilla MS-potilailla on virtsarakon toimintahäiriöitä	O
	MS-potilaan tila voi olla normaali vuosia ensivaiheen jälkeen	O
	MS-potilaanimpotenssia voi hoitaa sildenafiililla	O
	MS voi aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä	O
	Optikusneuriitti on usein MS-oire	O
	MS-potilas tarvitsee lausunnon työkyvyttömyyttä varten heti diagnoosin varmistuttua	V
	MS voi aiheuttaa spastisuutta	O
	MS-tauti aiheuttaa aina myeliinivaurioita	O
	Tyypillinen ensioire on amaurosis fugax	V
	Tyypillinen MS-taudin magneettilöydös on periventrikulaarinen valkea läiskä	O
	MS-diagnoosi voidaan asettaa	vaikka likvori ja magneettilöydös ovat normaalit
	Kortisonihoito nopeuttaa MS-taudin pahenemisvaiheen paranemista	O
	Ataksia voi olla MS-oire	O
	Aikaisemmin terveellä potilaalla on ensimmäinen optikusneuriitti. Hänelle voidaan asettaa MS-diagnoosi	V
	Kaikille potilaille joilla on varma MS-diagnos	aloitetaan beetainterferonihoito
	Alaraajojen pistely ja normaali tuntostatus sopii MS-tautiin	O
	MS-diagnoosin varmistuttua potilas yleensä kirjoitetaan eläkkeelle	V
	Parestesia on tavallinen MS-oire	O
	MS-plakki voi sijaita selkäytimessä	O
	Sokeritauti voi aiheuttaa abdukenspareesin	O
	Polymyalgia rheumatica-potilaan päänsäryn syynä voi olla temporaaliarteriitti	O
	Hypotyreoosi voi aiheuttaa polyneuropatian	O
	Hypoglykemia voi aiheuttaa kouristuksia	O
	Hypokalsemia voi aiheuttaa kouristuksia	O
	Hyponatremia voi aiheuttaa kouristuksia	O
	Maksakoomaa voi arvioida EEG:n perusteella	O
	Hyponatremian liian nopea korjaaminen voi johtaa valkean aineen vaurioon	O
	Hypertyreoosissa esiintyy lihasheikkoutta ja lihasten särkyä	O
	Diabetes voi aiheuttaa mononeuropatian	O
	Parkinson-potilaalla on usein ilmeiden köyhyyttä	O
	Parkinsonin taudissa hoito kannattaa aloittaa riittävän suurella levodopa-annoksella jotta oireet pysyvät pois	O
	Parkinsonin taudin tyypillinen vapina on lepovapinaa	O
	Asterixis on äkillinen lyhytaikainen tonuksen menetys	V
	Asennon hallinta ei yleensä ole ongelma Parkinson-potilaalle	V
	Parkinsonin taudissa levodopahoidon aikana ilmenevä jäykkyys on yilääkityksen merkki	V
	Essentielli vapina on periytyvää	O
	Parkinsonin taudin lääkkeistä ei ole hyötyä levottomien jalkojen hoidossa	V
	Parkinsonin taudin diagnoosi edellyttää että muut parkinsonismin syyt on poissuljettu	O
	Parkinsonin taudin lääkkeet voivat aiheuttaa harhaisuutta	O
	Intentiovapina viittaa pikkuaivovikaan	O
	Levottomien jalkojen hoitoon kannattaa käyttää dopamiiniagonistia	O
	Parkinsonin taudin diagnoosi asetetaan magneettitutkimuksen perusteella	V
	Vastikään diagnosoidun Parkinsonin taudin hoitoon käytetään mieluiten dopamiiniagonistia	O
	Intentiovapina yleensä pahenee raajan lähestyessä kohdetta	O
	Parkinsonpotilaan tyypillinen vapina on aktiovapinaa	V
	Hammasratasrigiditeetin puuttuminen sulkee pois Parkinsonin taudin	V
	Parkinsonin taudissa COMT-estäjää ei pidä käyttää samanaikaisesti levodopan kanssa	V
	Intentiovapina johtuu tyvitumakeviasta	V
	Botuliinitoksiinia käytetään dystonian hoidoksi	O
	Potilas ei tahdo päästä tuolista ylös. Tämä sopii Parkinsonin tautiin	O
	Levodopaa ja dopamiiniagonisteja voi käyttää samanaikaisesti Parkinsonin taudin hoidossa	O
	Alkoholistin vapina on tyypillisesti ns. kolmen hertsin vapinaa	O
	Essentiellia vapinaa voi hoitaa beetasalpaajalla	O
	Parkinsonin taudin tyypillinen löydös on roikkuvat silmäluomet	Väärin
	Parkinsonin taudin hoidossa levodopan kanssa ei kannata käyttää dopamiiniagonisteja	V
	Essentielli vapina voi ilmetä toistuvana pään nyökyttelynä	O
	Vapina voi olla ortostaattinen oire	O
	Parkinsonin taudin diagnoosi asetetaan useimmiten kliinisen kuvan perusteella	O
	Parkinsonpotilaan dyskinesiat ovat yleensä ylilääkityksen merkki	O
	Parkinson-potilaan vapinaa hoidetaan ensisijaisesti beetasalpaajalla	V
	Essentiaalinen vapina pahenee sosiaalisesti jännittävissä tilanteissa	O
	Parkinsonin taudissa tonus on usein koholla. Kyseessä on rigiditeetti.	O
	Pitkäaikaisen levodopahoidon ongelma on suuret tilavaihtelut	O
	Essentielli vapina voi ilmetä kaularangan toistuvana edestakaisena rotaationa	O
	Potilaan vapinatyypin selvittäminen perustuu ENMG-tutkimukseen	V
	N. 1/3 Parkinsonin tautia sairastavista potilaista dementoituu sairauden loppuvaiheessa	O
	Levodopa otetaan yleensä yhtenä annoksena aamulla	V
	Alkoholistin tyypillinen löydös on hidas alaraajavapina	O
	Ataksia voi johtua selkäytimen sairaudesta	O
	Alkoholideliriumiin kuuluu usein agitaatio	O
	Amfetamiini voi aiheuttaa myeliitin	O
	HIV:n eräs neurologinen seuraus on dementia	O
	Alkoholikouristuksen jälkeen kannattaa uusien kouristusten ehkäisyksi aloittaa epilepsialääke	V
	Pitkäaikainen alkoholinkäyttö näkyy usein TT-kuvassa leventyneinä pikkuaivouurteina	O
	Amfetamiini voi aiheuttaa aivoinfarkin	O
	Raskaudenaikainen kohtuullinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa epämuodostumia	O
	Alkoholin aiheuttamia aivomuutoksia ei voi havaita TT-kuvassa	V
	Alkoholinkäyttö on SAV:n riskitekijä	O
	Heroiinimyrkytys voi aiheuttaa epileptisen kohtauksen	O
	Alkoholimyopatia ilmenee tavallisesti lievänä lihasheikkoutena	O
	Pitkäaikainen alkoholinkäyttö näkyy pään TT:ssä ensimmäiseksi aivokuoren atrofiana	V
	Alkoholinkäyttö ei ole aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä	V
	B12-vitamiinin puute johtaa Wernicken enkefalopatiaan	O
	Amfetamiini voi aiheuttaa aivoinfarktin	O
	Täydellinen selkäydinvaurio tasolla L2 aiheuttaa atonisen rakon	O
	Täydellinen selkäydinvaurio tasolla L5 ejakulaatiohäiriön mutta erektio voi toimia	V (kaikki rikki)
	Guillain-Barrén oireyhtymässä tehdään plasmafereesi jos gammaglobuliinihoito ei auta	O
	Erektio edellyttää S2-S4-tason parasympaattisen hermoston toimintaa	O
	Cauda equina-oireyhtymässä rakon toiminta yleensä säilyy	V
	Polyradikuliitissa likvorin leukosyyttien määrä on yleensä normaali	O/V (normaali/pikkusen koholla)
	Polyradikuliitissa on aina lihasheikkoutta	O
	Polyradikuliitin aiheuttaja voi olla influenssavirus	O
	Tyypillisessa polyradikuliitissa jännerefleksit ovat heikentyneet tai sammuneet	O
	Lieväoireista alkuvaiheen polyradikuliittia voi seurata terveyskeskuksen vuodeosastolla	V (pitää olla tehohoitomahdollisuus)
	Vain pieni osa polyradikuliittipotilaista toipuu täysin	V
	Hermovamman jälkeen aksonin regeneraationopeus on n. 1 cm/vrk	V (1 mm/vrk)
	N. ulnariksen vaurio aiheuttaa interosseusatrofiaa	O
	Pinsettiote mittaa spesifisti N. medianuksen toimintaa	V ((n. ulnaris)+n.medialis)
	Sormien huono saksiliike sopii n. medianuksen vaurioon	V (n. ulnaris)
	Rannekanavaoireyhtymän (= karpaalikanava-) syynä voi olla raskaus	O (raskauden aikainen turvotus
	I-III sormien huono fleksio viittaa n. medianuksen vaurioon	O
	Meralgia paresthetica on n. peroneus superficialiksen pinnetila	v (n. cutaneus lateralis)
	Peroneuspareesissa potilas kykenee nousemaan normaalisti varpailleen	O
	Diabeettinen neuropatia voi ilmetä rintakipuna	O (diabeettinnen rintarangan radikulopatia tai s. 553
	Diabeettinen neuropatia voi ilmetä kaksoiskuvina	O
	N. tibialiksen vauriossa jalkaterä roikkuu ja läpsyy kävellessä	V (kipu jalkapohjassa)
	Tavallisin diabeettinen neuropatian muoto on etenevä	O
	Polyneuropatian yleisin syy on MS-tauti	V
	Polyneuropatia voi aiheuttaa lihasheikkoutta	O
	Polyneuropatia aiheuttaa tyypillisesti yöllistä jalkojen särkyä	O
	Syklosporiini aiheuttaa usein polyneuropatian	V
	Erytromysiini aiheuttaa usein polyneuropatiaa	V
	Alkoholistin polyneuropatia voi johtua alkoholista tai disulfiraamista	O
	Reumapotilas voi saada lääkityksestään polyneuropatian	O
	Myasthenia gravis on autoimmuunitauti	O
	Rabdomyolyysi voi johtua voimakkaasta fyysisestä rasituksesta	O
	Rabdomyolyysissä CRP nousee mutta seerumin CK-arvo on normaali	V
	Amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihassairaus	V (motoneuronit)
	Polymyalgia rheumatica liittyy usein temporaaliarteriittiin	O
	Myasthenia gravis-potilailla on useimmiten asetyylikoliinireseptorivasta-aineita	O
	Myasthenia gravis-oireisto lievenee tymuksen poiston seurauksena	O
	Myasteniapotilaan oireet pahenevat tyypillisesti iltaa kohti	O
	Myasteniapotilas ei saa käyttää pyridostigmiiniä	V
	Alzheimerin tauti on suurella todennäköisyydellä poissuljettu jos MMSE-pisteet ovat 29	V
	Yli puolella Suomen dementiapotilaista on Alzheimerin tauti	O (70%)
	Vaskulaariselle dementialle on tyypillistä hippokampuksen atrofia	V (Alzheimerin taudille)
	Kolinesteraasiestäjähoidon aloittaa neurologi tai geriatri	O
	Vaikeata Alzheimerin tautia ei kannata hoitaa kolinergisillä lääkkeillä	V
	Korkea koulutustaso ei suojaa Alzheimerin taudilta	V
	Vaskulaariseen dementiaan liittyy usein kävelyhäiriö	O
	Muistihäiriöpotilaan kävelyn ja virtsanpidätyksen vaikeus sopii normaalipaineiseen hydrokefalukseen	O
	Alzheimerin tauti aiheuttaa hippokampuksen atrofiaa usein jo varhaisvaiheessa	O
	N. 10 %:lla dementiapotilaista on sekä Alzheimerin tauti että vaskulaarinen dementia	O
	Vaskulaarinen dementia pahenee tavallisesti portaittain	O
	Creutzfeldt-Jakobin tauti on prionitauti	O
	90 % dementioista johtuu Alzheimerin taudista tai serebrovaskulaarisista syistä	O
	Lievä kognitiivinen heikentyminen voi johtaa Alzheimerin tautiin	V
	Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy suuri dementian riski	O
	Lääkehoito pysäyttää Alzheimerin taudin etenemisen	V
	Alzheimerin taudissa hippocampukset ja amygdala-tumakkeet atrofioituvat	O
	Alzheimerin taudin varhaisvaiheen toteamisessa neuropsykologinen tutkimus on tärkeä	O
	Vaskulaariseen dementiaan ei yleensä liity paikallisia neurologisia puutosoireita	V
	Toteat potilaalla borrelioosin aiheuttaman dementian. Antibioottihoito kannattaa aloittaa.	O
	Alzheimerin taudissa kertyy aivoihin seniilejä plakkeja ja neurofibrillikimppuja	O
	Alzheimerin taudissa käytöshäiriöt ilmenevät ennen muistihäiriötä	V
	Magneettikuva on usein normaali vaskulaarisessa dementiassa	V
	Radiologisesti havaittu aivoatrofia merkitsee aina että potilaalla on dementia	V
	Oppimisvaikeus on tyypillinen Alzheimerin taudin ensioire	O
	Estrogeeni suojaa Alzheimerin taudilta	O
	Hippokampus on useimmiten atrofioitunut vaskulaarisessa dementiassa	V
	Aivoverenkiertohäiriöt altistavat vaskulaariselle dementialle	O
	Alzheimerin tauti etenee yleensä portaittain	V
	Alzheimerin taudin alkuvaiheeseen liittyy usein kävelyhäiriö	V
	Kognitiivisen oireiston alku on nopeampi vaskulaarisessa dementiassa kuin Alzheimerin tautiin liittyvässä dementiassa	O
	Depressioon liittyvä muistihäiriö useimmiten lievä eikä johda dementiaan	O
	Alzheimerin taudissa todetaan tyypillisesti paikallisia neurologisia puutosoireita	V
	Lähisuvussa oleva dementia lisää henkilön riskiä saada Alzheimerin tauti	O
	Valkeaan aineeseen rajoittunut iskeeminen vaurio ei johda vaskulaariseen dementiaan	V
	Likvorikierron häiriö voi johtaa dementiaan	O
	Hippokampuksen atrofia havaitaan vasta Alzheimerin taudin myöhäisvaiheessa	V
	Alzheimerin taudille on tyypillistä oireiden tasainen paheneminen	O
	Tupakointi on vaskulaarisen dementian riskitekijä	O
	Vaskulaariselle dementialle ominainen radiologinen löydös on laaja-alainen valkean aineen degeneraatio	O

Share This Flashcard Set

Set the Language

Neuroblokki

Add to Folders

Upgrade to Cram Premium

Card Range To Study

793 Cards in this Set