Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;
Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;
H to show hint;
A reads text to speech;
67 Cards in this Set
- Front
- Back
|
Maan pinta kohdistaa autoon... |
kitkavoimaa. |
|
|
Kun kappale työntää ilmaa siirtyessä eteenpäin, siihen kohdistuu... |
ilmanvastus. |
|
|
Vaijeri, lanka ja köysi kohdistavat kappaleeseen... |
jännitysvoiman. |
|
|
Palkit ja pinnat kohdistavat kappaleeseen... |
tukivoiman. |
|
|
Jousi kohdistaa kappaleeseen... |
jousivoiman. |
|
|
Vuorovaikutukset voidaan jakaa... |
kosketusvuorovaikutuksiin ja etävuorovaikutuksiin. |
|
|
Etävoimia ovat... |
gravitaatio-, sähköinen-, ja magneettinen voima. |
|
|
Vuorovaikutustapahtumassa molempiin osapuoliin... |
kohdistuu voima. |
|
|
Vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaavat voimat esiinyvä aina... ja vaikuttavat vuorovaikutustapahtuman eri osapuoliin, eli jokaisella voimalla on aina toiseen osapuoleen vaikuttava... |
pareittain... vastavoima. |
|
|
Voima kuvaa myös suuntaa, eli voima on... |
vektorisuure. |
|
|
Newtonin III laki: |
Voiman ja vastavoiman laki: Kahden kappaleen vuorovaikutuksessa vaikuttaa kaksi voimaa, voima ja vastavoima. Ne ovat yhtä suuria ja vastakkaissuuntaisia ja vaikuttavat eri kappaleisiin eli vuorovaikutustapahtuman osapuoliin. |
|
|
Newtonin I laki: |
Jaktuvuuden laki: Kappale, joka ei ole vuorovaikutuksessa muiden kappaleiden kanssa, pysyy levossa tai jatkaa liikettään suoraviivaisesi muuttumattomalla nopeudella. |
|
|
Anna esimerkkejä kappaleista, joihin ei kohdistu mitään voimaa: |
Ei ole olemassa. Kaikkiin kappaleisiin kohdistuu ainakin gravitaatiovoima. |
|
|
Pöydällä on karamelli. Minkä kanssa karamelli on vuorovaikutuksessa? Selitä vuorovaikutuksiin liittyvät voimat ja niiden vastavoimat. Millä voimalla karamelli vetää lapsia puoleensa? |
Kosketusvuorovaikutuksessa pöydän pinnan ja ilman kanssa. Karamelli painaa pöytää yhtä suurella voimalla kuin pöytää tukee karamellia. Karamellin ja ilman toisiinsa kohdistamat voimat ovat yhtä suuria. |
|
|
Liikkeen muutokseen tarvitaan aina... |
voima. |
|
|
Newtonin II laki |
Dynamiikan peruslaki: Kappaleen saama kiihtyvyys on suoraan verranollinen kappaleeseen vaikuttavaan kokonaisvoimaan ja kääntäen verrannollinen kappaleen massaan. Kiihtyvyyden suunta on sama kuin kokonaisvoiman suunta:
a=F/m
Tämä yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon
F=ma |
|
|
Tilannekuvaan piirretään... |
kappale, siihen vaikuttavat voimat ja tilanteeseen vaikuttava ympäristö. |
|
|
Tilannekuvaa yksinkertaisempi on vapaakappalekuva, jossa kappale... |
erotetaan ympäristöstään ja piirretään vain kappale ja siihen vaikuttavat voimat. |
|
|
Kappaleen sisäiset voimat eivät muuta... |
kappaleen liikettä. |
|
|
Painolla tarkoitetaan fysiikassa aina... |
gravitaatiovuorovaikutuksen aiheuttamaa voimaa. |
|
|
Kuussa putoamiskiihtyvyys on noin... |
1,62m/s2. |
|
|
Kahden kappaleen vuorovaikutuksessa massa ilmenee... |
hitautena eli inertiana, kappaleen ominaisuutena vastustaa nopeutensa muuttumista. |
|
|
Makrokosmos: |
avaruuden kokonaiskuva |
|
|
Mikrokosmos: |
aineen rakenne, atomien ja ytimien sekä alkeishiukkasten sisärakenne |
|
|
Pienimmät rakennehiukkaset ovat... |
kvarkit ja elektronit |
|
|
Kvarkeista muodostuu... |
atomin ytimessä olevia protoneja ja neutroneja |
|
|
Atomi koostuu... |
ytimestä ja sitä kiertävistä elektroneista |
|
|
Atomit muodostavat... |
molekyylejä |
|
|
Kappale koostuu... |
molekyyleistä ja atomeista |
|
|
Lähiympäristömme suurimmat kappaleet ovat... |
Maa ja sitä kiertävä Kuu. |
|
|
Planeetat ja niiden kuut ovat osa... |
Aurinkokuntaa. |
|
|
Aurinko kuuluu galaksiin nimeltä... |
linnunrata. |
|
|
Galaksivat muodostavat keskenään... |
galaksijoukkoja. |
|
|
Maailmankaikkeus koostuu... |
galaksijoukoista, niiden välisestä avaruudesta sekä pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta. |
|
|
Makro- ja mikrokosmoksen kaikki ilmiöt voidaan selittää... |
neljän perusvuorovaikutuksen avulla. |
|
|
Vomat liittyvät aina kappaleen... |
vuorovaikutksiin muiden kappaleiden ja ympäristön kanssa. |
|
|
Perusvuorovaikutukset ovat... |
gravitaatiovuorovaikutus, sähkömagneettinen vuorovaikutus, vahva vuorovaikutus, heikko vuorovaikutus |
|
|
Gravitaatiovuorovaikutus: - missä vaikuttaa/havaitaan - luonne - suhteellinen voimakkuus |
- kaikkien kappaleiden välillä - aina vetävä - 10^-38 |
|
|
Sähkömagneettinen vuorovaikutus: - missä vaikuttaa/havaitaan - luonne - suhteellinen voimakkuus |
- kaikkien sähköisten kappaleiden välillä - vetävä tai hylkivä - 10^-3-10^-2 |
|
|
Vahva vuorovaikutus: - missä vaikuttaa/havaitaan - luonne - suhteellinen voimakkuus |
- atomin ytimessä, kvarkkien välillä - yleensä vetävä, pitää atomin ytimen koossa - 1 |
|
|
Heikko vuorovaikutus: - missä vaikuttaa/havaitaan - luonne - suhteellinen voimakkuus |
- kaikkien alkeishiukkasten välillä - aiheuttaa mm. radioaktiivisia beetahajoamisia - 10^-12-10^-5 |
|
|
Kahden kappaleen keskinäistä etävuorovaikutusta kuvataan klassisessa fysiikassa... |
kenttien avulla. Kumpikin osapuoli synyttää ympärilleen kentän, jonka vaikutuksen toinen osapuoli tunnistaa. |
|
|
Hiukkasfyysikan mukaisessa mallissa vuorovaikutukset selitetään... |
välittäjähiukkasten avulla. Kullakin perusvuorovaikutuksella on oma välittäjähiukkasensa, joita osapuolet luovuttavat tai ottavat vastaan. Hiukkaset siirtävät mm. energiaa hiukkasten välillä. |
|
|
Gravitaatiolain mukaan... |
gravitaatiovoiman suuruus riippuu kappaleiden massoista ja keskipisteiden välisestä etäisyydestä. |
|
|
Sähkömagneettinen vuorovaikutus aiheutuu... |
kappaleiden sähkövarauksista ja kappaleiden magneettisesta ominaisuuksista. |
|
|
Sekä sähköinen että magneettinen vuorovaikutus heikkenevät nopeasti... |
etäisyyden kasvaessa. |
|
|
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen on... |
fotoni. |
|
|
Maapallon ympärillä on mikä kenttä? Mistä se aiheutuu? |
Magneettikenttä. Se aiheutuu maapallon nestemäisessä ytimessä olevista sähkövirroista. |
|
|
Vahvavuorovaikutus on perimmiltään... |
prtonin ja neutronin rakenneosasten eli kvarkkien välinen vuorovaikutus, jonka välittäjähiukkanen on gluoni. |
|
|
Jos kvarkkien välimätkää kasvatetaan, tähän vuorovaikutukseen liittyvä voima, vahva ydinvoima,... |
kasvaa kasvamistaan. Tämän takia kvarkkeja ei voi saada irralleen toisistaan. |
|
|
Kun tarkastellaan taivaankappaleiden kokoisten kappaleiden liikettä, hallitseva vuorovaikutuslaji on... |
gravitaatio. |
|
|
Maailmankaikkeudesta saadaan eniten tietoa... |
säteilyn perusteella. |
|
|
Avaruussäällä tarkoitetaan...
|
Auringon aktiivisuutta ja aktiivisuuden vaikutusta Maan magneettikenttään.
|
|
|
Auringosta virtaa avaruuteen hiukkasia, ja tätä hiukkasvirtaa sanotaan...
|
aurinkotuuleksi.
|
|
|
Galaksi, jossa Aurinkokunta sijaitsee, on...
|
Linnunrata.
|
|
|
Tähdet ovat... jotka tuottavat...
|
Tähdet ovat hehkuvia kaasupalloja, valtaosaltaan vetyä ja heliumia, jotka tuottavat itse säteilemaänsä valon.
|
|
|
Aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja sanoataan...
|
eksoplaneetoiksi.
|
|
|
Perushiukkasia ovat...
|
kvarkit ja leptonit.
|
|
|
Kaikki ympärillämme oleva näkyvä aine koostuu...
|
u- ja d-kvarkeista ja elektroneista.
|
|
|
Joka kohtaan avaruutta tulee koko ajan lisää...
|
tilaa.
|
|
|
Aurinkokunta on syntynyt mistä?
|
Kaasusta ja kuolleista tähdistä peräisin olevasta pölystä.
|
|
|
Tähdet syntyvät, kun...
|
avaruuden vety- ja pölypilvistä syntyy gravitaation takia paikallisia masskeskittymiä.
|
|
|
Tähden elinikä riippuu tähden koosta: suurempi tähti...
|
kuluttaa vedyn loppuun nopeammin kuin pienempi.
|
|
|
Tähden pääsarjavaiheen päätyttyä tähdestä tulee...
|
punainen jättiläinen.
|
|
|
Jos tähden massa on pieni, se muuttuu seuraavaksi...
|
valkoiseksi kääpiöksi.
|
|
|
Jos tähden massa on n. kolminkertainen Auringon massaan verrattuna, tähden luhistuessa syntyvät reaktiot saavat aikaan valtaisan räjähdyksen:
|
supernovan.
|
|
|
Jos tähden massa on huomattavan suuri, muutama kymmenkertainen Auringon massaan verrattuna, gravitaatiosta tulee tähden sisällä hallitseva vuorovaikutus. Ydinosan sisältämä aine tiivistyy tiivistymistään ja päätyy lopulta yhteen pisteeseen, singulariteettiin. Tällaista kohdetta sanotaan:
|
mustaksi aukoksi.
|
