Neuropsykologian Käsitteitä

Front 1

5-hydroxy-indoleacetic acid, 5-HIAA

Back 1

Serotoniinin aineenvaihduntatuote. Saattaa muodostua suuria määriä karsinoidioireyhtymässä.

Front 2

6-hydroxydopamine, 6-OHDA

Back 2

Kemikaali, joka imeytyy hermosoluihin, jotka vapauttavat dopamiinia tai noradrenaliinia. Siellä 6-OHDA hapettuu myrkyllisiksi kemikaaleiksi, jotka tappavat hermosolun.

Front 3

AMPA-receptor

Back 3

Glutamaattireseptori, joka reagoi myös lääkkeeseen nimeltään a-amino-3-hydroxy-5-methyl-4-isoxa-zolepropionic-happo. Ionotrooppinen reseptori; kun glutamaatti sitoutuu reseptoriin, kanava avautuu ja yksi tai useampi nattriumioni pääsee sisään postsynapsiseen soluun.

Front 4

amphetamine

Back 4

Keskushermostoa kiihottava, piristävä, lääke- ja huumausaine (sympatomimeetti). Lisää dopamiinin vapautumista.

Front 5

amplitude

Back 5

Ääniaallon intensiteetti. Havainnon tasolla puhutaan äänenvoimakkuudesta.

Front 6

amyloid beta protein 42

Back 6

Proteiini, jolla on 42 aminohappoa, joka kasaantuu aivoissa ja huonontaa hermo- ja hermotukisolujen toimintaa johtaen Alzheimerin tautiin.

Front 7

anabolic stereoid

Back 7

Mieshormonien eli androgeenien johdoksia, jotka miesmäistävien (virilisoivien) vaikutusten ohella lisäävät valkuaisaineiden synteesiä ja siten esim. kasvattavat lihaksia.

Front 8

analgesia

Back 8

Johtuu usein, muttei aina, aivoissa esiintyvien välittäjäaineiden (endorfiinit) aktivoitumisesta ja vapautumisesta.

Front 9

anandamide

Back 9

Aivoissa esiintyvä kemikaali, joka sitoutuu samoihin reseptoreihin kuin kannabiksessa esiintyvät kemikaalit. Näitä reseptoreita esiintyy aivoissa lähinnä hippokampuksessa, tyvitumakkeissa ja pikkuaivoissa.

Front 10

androgen

Back 10

Mieshormonit ovat steroideja, joita valmistuu kiveksissä, lisämunuaisten kuorikerroksessa ja naisilla jonkin verran munasarjoissa. Tärkein mieshormoni on testosteroni, jonka vaikutuksesta miehen piirteet kehittyvät.

Front 11

androgen insensitivity

Back 11

Kromosomeiltaan henkilö on mies (XY) mutta ulkoiset sukupuolielimet kehittyvät naisen kaltaisiksi. Munasarjojen tilalla on kaksi sisäistä kivestä. Syynä tähän on, että vaikka keho tuottaakin mieshormoneja normaalisti, niin ne eivät sitoudu geeneihin solun tumassa, eivätkä solut tämän johdosta reagoi androgeeneihin. Kutsutaan myös testikulaariseksi feminisaatioksi.

Front 12

angiotensin II

Back 12

Peptidi, joka syntyy maksan tuottamasta esiasteesta munuaisten reniinin vaikutuksesta. On hormoni, joka veren tilavuuden ja verenpaineen laskiessa saa aikaan hypovoleemisen janon. On myös yksi voimakkaimmista verenpainetta kohottavista aineista.

Front 13

anomia

Back 13

Kykenemättämyys löytää oikeita sanoja puhuttaessa tai kirjoittaessa. Johtuu vasemman aivopuoliskon ohimolohkossa sijaitsevan Wernicken alueeseen liittyvästä vammasta, jota laajemmin kutsutaan Wernicken afasiaksi.

Front 14

anorexia nervosa

Back 14

Etenkin nuorilla naisilla esiintyvä sairaus, jolle on tyypillistä oman ruuminkuvan vääristynyt kokeminen. Oireina mm. syömättömyys, laihduttaminen, lihomisen pelko ja alipainoisuus.

Front 15

anosmia

Back 15

Hajuaistittomuus. haistamiskyvyttömyys.

Front 16

antabuse

Back 16

Kauppanimi tietylle alkoholismin hoidossa käytetylle lääkkeelle, disulfiraamille, joka käytettynä yhdessä alkoholin kanssa saa aikaan pahoinvointia.

Front 17

antagonist

Back 17

Aine, joka estää tietyn välittäjäaineen vaikutuksen.

Front 18

antagonist muscle

Back 18

Vastavaikuttajalihas. Lihakset, jotka aiheuttavat toisilleen päinvastaiset liikkeet. esim. ojentaja ja koukistaja.

Front 19

anterior

Back 19

Edessä sijaitseva, etummainen.

Front 20

antipsychotic

Back 20

Lääke, joka vähentää skitsofrenian <br /><br />oireita.

Front 21

apex

Back 21

Simpukan toinen pää. Kauimpana jalustimen ja simpukan <br /><br />kohtaamispaikasta. (Sanat liittyvät kuulemiseen).

Front 22

aphasia

Back 22

Vaikea kielellinen ilmaisun heikentyminen. Henkilö kyvytön <br /><br />puheen ymmärtämiseen tai sen tuottamiseen.

Front 23

apomorphine

Back 23

Morfiinin johdannainen, joka stimuloi dopamiini <br /><br />(kiihottava keskushermoston välittäjäaine) reseptoreita (ärsykkeen vastaanottajasolu). Ei kuitenkaan aiheuta minkäänlaista hyvänolon tunnetta, eikä sen ole voitu todistaa aiheuttavan riippuvuutta.

Front 24

apoptosis

Back 24

Ohjelmoitu solukuolema, solun 'itsemurha' (solut poistetaan normaalista kehityslinjasta). Apoptoosi liittyy mm. syövän torjuntaan mutta myös kudosten normaaliin kehitykseen.

Front 25

artificial selection

Back 25

Esim. eläinten kasvattaja valitsee eläimistä yksilöt, joilla aikoo teettää jälkikasvua.

Front 26

associativity

Back 26

Liittyy oppimiseen ja muistiin. Heikon syötteen yhdistäminen voimakkaaseen syötteeseen vahvistaa myöhemmin reaktiota heikkoon syötteeseen.

Front 27

astigmatism

Back 27

Hajataittoisuus. Liittyy näkökykyyn. Yhdensuuntaiset viivat nähdään epäselvästi esim. horisontaaliset, vertikaaliset tai diagonaaliset viivat. Astigmatismin aiheuttaa silmän epäsymmetrinen kaarevuus.

Front 28

Astrocyte

Back 28

Tähtisolu. Eräs hermotukisolun tyyppi. Astrosyytit ympäröivät pitkillä jatkeillaan mm. aivojen verisuonia ja osallistuvat veri-aivoesteen muodostamiseen. Tämä taas estää useimpia aineita pääsemästä vapaasti verenkiertoon.

Front 29

atom

Back 29

Alkuaineen pienin kemiallisin menetelmin jakamaton yksikkö. Atomi koostuu protoneista, neutroneista ja elektroneista.

Front 30

atomic number

Back 30

Suure, joka ilmaisee protonien lukumäärän tietyn alkuaineen atomissa. Esim. raudan järjestysluku on 26.

Front 31

atomic weight

Back 31

Suure, joka ilmoittaa atomin painon suhteessa yhden protonin painoon. Esim. raudan paino on 55,847.

Front 32

autoreceptor

Back 32

Presynaptinen reseptori, joka moduloi sitä stimuloivan välittäjäaineen vapautumista. Negatiivinen palautejärjestelmä; estää presynaptista solua erittämästä lisää välittäjäainetta.

Front 33

autosomal gene

Back 33

Muissa kuin sukupuolikromosomeissa (X,Y) sijaitseva geeni.

Front 34

axon

Back 34

Hermosolusta lähtevä ohut, halkaisijaltaan vakionen, pitkä jatke, joka vie impulssia eteenpäin toisiin neuroneihin, lihakseen tai rauhaseen. Useat aksonit ovat myeliinituppien peittämiä; nämä aksonit ovat nopeita tiedon välittäjiä.

Front 35

axon hillock

Back 35

Aksonin keilamainen lähtökohta josta hermoimpulssit saavat alkunsa.

Front 36

B cell

Back 36

B-lymfosyytti (imusolu), joka kypsyy luuytimessä ja lisääntyy imukudoksessa; toimii elimistön puolustuksessa, kiinnittyy tunkeilijaan (esim. bakteeriin) ja tuottaa erityisiä vasta-aineita tunkeilijan antigeeniä vastaan.

Front 37

Babinski reflex

Back 37

Jalkapohjaheijaste, jossa iso varvas kipristyy alaspäin, kun jalkapohjaa ärsytetään. Vauvoilla heijaste on positiivinen (varvas kääntyy ylöspäin), kunnes heijastekaari alkaa kehityksen tietyssä vaiheessa kulkemaan aivokuoren kautta ja refleksi muuttuu negatiiviseksi.

Front 38

ballistic movement

Back 38

Liike, joka etenee yhtenä yksikkönä, jota ei voi ohjata uudelleen sen alkamisen jälkeen.

Front 39

barbiturates

Back 39

Lääke(ryhmä), jota käytetään kouristuksenestolääkityksenä pitkittyneessä epilepsiakohtauksessa, rauhoittavina lääkkeinä sekä anestesialääkkeinä. Sairaalan ulkopuolella barbituraatteja ei juurikaan Suomessa enää käytetä. Bentsodiatsepiinit ovat korvanneet barbituraatit rauhoittavina ja unilääkkeinä turvallisuutensa takia. Barbituraattien vaikuttavan annoksen ja tappavan yliannoksen ero on pieni.

Front 40

baroreceptor

Back 40

Painereseptori, joka havainnoi laskimoiden verenpainetta.

Front 41

basal forebrain

Back 41

Hypotalamukseen nähden etuaivojen edempi ja selänpuoleinen alue. Sisältää soluryhmiä jotka säätelevät vireyttä, ja toisia soluryhmiä jotka säätelevät unta. Edistää siis vireyttä, unta tai tarkkaavaisuutta. Saa syötettä hypotalamukselta ja tyvitumakkeilta, lähettää aksoneja aivokuorelle.

Front 42

basal ganglia

Back 42

Joukko aivokuoren alaisia etuaivojen rakenteita, jotka sisältävät häntätumakkeen (gaudate nucleus), aivokuorukan (putamen) ja linssitumakkeen pallon (globus pallidus). Tyvitumakkeilla on yhteyksiä aivokuorelle ja väliaivojen talamukseen. Vauriot tyvitumakkeissa vaikeuttavat ihmisen liikkeitä. Tyvitumakkeet ovat tärkeitä myös tapojen oppimisessa ja liikkeiden valikoinnissa.

Front 43

basal metabolism

Back 43

Energian kulutuksen taso, kun keho on levossa (elimistön aineenvaihdunta lepotilassa). Perusaineenvaihduntaa käytetään ylläpitämään kehon tasaista lämpötilaa.

Front 44

base

Back 44

Tärykalvon osa, joka on lähimpänä jalustinta. Jalustin kohtaa tässä kohdassa simpukan ja simpukkatiehyen.

Front 45

basilar membrane

Back 45

Simpukan sisältämän kanavan (Scala media) pohja.

Front 46

behavioral medicine

Back 46

Lääketieteen ala, joka tutkii ruokavalion, tupakoinnin, stressin, liikunnan ja muiden käyttäytymismuuttujien vaikutuksia.

Front 47

Bell-Magendie law

Back 47

Havainto, jonka mukaan selkäytimen sisään tulevat dorsaaliset (selän puoleiset) hermojuuret tuovat aistitietoa <br /><br />ja ulos menevät ventraaliset (vatsan puoleiset) hermojuuret vievät motorista tietoa lihaksiin ja rauhasiin.

Front 48

benzodiazepines

Back 48

Rauhoittava lääke, jota käytetään ahdistus- ja masennustiloissa.

Front 49

binding problem

Back 49

Kysymys siitä, miten visuaaliset, auditiiviset ja muut aivoalueet vaikuttavat toisiinsa ja tuottavat yhtenäisen havainnon objektista.

Front 50

binocular vision

Back 50

Ihmiselle tyypillinen näkemisen muoto. Kahden eri<br /><br />kohdassa sijaitsevan silmänsä vuoksi ihminen näkee<br /><br />maailman kolmiulotteisena (syvyysnäkö) ja näin hyvin todellisuutta vastaavana. Kaksisilmäinen näkeminen perustuu molemmille silmille samanaikaisesti esitettyyn hieman erilaiseen ärsykkeeseen.

Front 51

biological clock

Back 51

Sisäinen järjestelmä/ rytmi, joka säätelee säännöllisen aikataulun mukaista käyttäytymistä, kuten nukkumista ja liikkumista. Ihmisellä sisäinen vuorokausirytmi poikkeaa esim. hieman vuorokauden pituudesta, siihen vaikuttavat myös henkilön valppaus ja ruumiinlämpö. Tämä sisäinen rytmi on keskimääräisesti 24,2 tuntia päivässä. Biologista kelloa ulkoisesti ajastaa mm. valo, jonka vaihtelut vaikuttavatkin merkittävästi sen toimintaan.

Front 52

biological psychology

Back 52

Suuntaus, joka on keskittynyt käyttäytymisen eri mekanismien fysiologiseen, evolutioniseen sekä kehitykselliseen tutkimiseen. Keskittyy käytännössä lähinnä aivojen tutkimiseen ja niiden toiminnan selvittämiseen.

Front 53

bipolar cell

Back 53

Silmän verkkokalvon eräs hermosolutyyppi, joka vastaanottaa tietoa (input) suoraan aistinsoluilta. Bipolaarisolu välittävää<br /><br />tietoa hermoimpulsseina valoaistinsoluista gangliosoluihin ja osallistuu näin merkittävällä tavalla näkemiseen.

Front 54

bipolar disorder

Back 54

bipolaarihäiriö, maanis-depressiivisyys. Psyykkinen häiriö, jossa henkilön mieliala vaihtelee vuorotellen masennuksen ja manian välillä (mania= levoton aktiivisuus, kiihtyneisyys, nauru,<br /><br />rönsyilevä puhe, estojen höllentyminen). Alkamisikä on keskimäärin lähempänä 30 ikävuotta. Tilalla on vahva perinnöllinen pohja ja se vaatii lääkehoitoa. Litiumin suolat ovat tehokkain hoitomuoto. Mielialan vaihtelu ei aina ole säännöllistä: depressiivinen tai maaninen vaihe voi kestää pidempään.

Front 55

blind spot

Back 55

Silmän ns. sokea piste sijaitsee verkkokalvolla kohdassa, josta näköhermo lähtee. Siinä ei ole aistinsoluja, mistä johtuu kyseisen alueen sokeus.

Front 56

blindsight

Back 56

Tila, jossa henkilöt eivät koe näkevänsä mitään, mutta pakotettuna voivat paikallistaa näköärsykkeitä, esim. esineitä. Tämä johtuu siitä, että rajallinen määrä näkötiedon käsittelyä voi tapahtua ilman tietoisuutta.

Front 57

Blood-brain barrier

Back 57

Aivojen suojaksi kehittynyt verisuonten ja aivojen välinen valli, astrosyyttien muodostama, joka säätelee, mitä molekyylejä aivoihin pääsee ja mitä ei.

Front 58

Borna's disease

Back 58

Virusinfektio, joka vaikuttaa hermostoon aiheuttaen muutoksia käyttäytymisessä. Käyttäytyminen voi vaihdella äärimmäisestä aktiivisuudesta passiivisuuteen. Vakavissa tapauksissa virus on tappava. Bornan tauti on yleisin eläimillä. Ihmisillä tautia tavataan harvoin.

Front 59

brain stem

Back 59

Väliaivojen, keskiaivojen, aivosilla ja ydinjatkeen muodostama kokonaisuus.

Front 60

Broca's aphasia

Back 60

Motorinen afasia. Sujumaton afasia. Brocan afasiaan liittyy vaikeuksia puheen ja kielen tuottamisessa. Tyypillistä on työläs ja katkeileva, ns. sujumaton puhe. Lisäksi ongelmia aiheuttavat konjuktiot, prepositiot, sanaloput ja muut kieliopilliset keinot.

Front 61

Broca's area

Back 61

Puheen tuottamiselle keskeinen aivoalue, joka sijaitsee otsalohkon sivulla ja on yli 95%:lla ihmisistä vasemmalla puolella.

Front 62

bulimia nervosa

Back 62

Syömähimo. Bulimia on mielenterveyshäiriö, johon liittyy huoli ruumiin painosta ja muodosta. Syömishäiriötä luonnehtii vaihtelu laihduttamisen ja ylensyömisen välillä. Liikasyömisvaihetta seuraakin pakko-oksentelu ja ulostuslääkkeiden käyttö. Sairastuneilla on usein tavanomaista korkeampi peptidi YY:n taso ja alhaisempi kolekystokiinin taso. On myös havaittavissa merkkejä alentuneesta serotoniinin tuotannosta ja reseptorien serotoniini-herkkyydestä.

Front 63

butyrophenones

Back 63

Antipsykoottisten lääkkeiden luokka. Ne sisältävät haloperidoli- neuroleptin, jolla on spesifinen maniaa estävä sekä antipsykoottinen vaikutus. Lääke toimii lähinnä tukkimalla dopamiinireseptorit, jolloin skitsofreniaan liittyvä liiallinen dopamiiniaktiviteetti vähenee.

Front 64

caffeine

Back 64

Kofeiini on keskushermostoa stimuloiva aine ja maailman suosituin huume. Kofeiinia on mm. kahvissa ja kola-juomissa. Se supistaa aivoihin meneviä verisuonia ja aiheuttaa adenosiinin erittämisen salpautumisen. Adenosiini on eräs välittäjäaine uni- ja valverytmin säätelyssä. Valveen aikana solun ulkoisen adenosiinin määrä kasvaa ja alkaa vähentää hermosolujen toimintaa muun muassa vireyttä säätelevissä keskuksissa, mikä lopulta johtaa uneen. Unen aikana adenosiinin pitoisuus vähenee ja valvetila mahdollistuu jälleen. Kahvin piristävä vaikutus perustuukin kofeiinin aiheuttamaan adenosiinin erittämisen salpautumiseen. Kofeiini estää adenosiinia inhiboimasta dopamiinin ja asetyylikoliinin vapautumista.

Front 65

cannabinoids

Back 65

Yhteisnimitys kannabiksen huumaavan vaikutuksen aiheuttaville alkaloideille. Hamppu-kasvi syntetisoi ainakin 400 kemiallista yhdistettä, joista yli 60 on kannabinoideja. Tärkein psykoaktiivinen yhdiste on tetrahydrokannabinoli eli THC (=D9-THC).

Front 66

Cannon-Bard theory

Back 66

Koskee emotionaalisesta käyttäytymisestä. Sen mukaan emootioiden kokeminen ja autonomisen hermoston muutokset ovat rinnakkaisia, mutta toisistaan riippumattomia tapahtumia.

Front 67

capsaicin

Back 67

Kemikaali, joka saa P-ainetta sisältävät hermosolut vaputtamaan P-ainetta nopeasti. P-aine on neuromodulaattori tai glutamaatin kanssa yhdessä toimiva välittäjäaine, jota ei-myelinoidut tai vain ohuesti myelinoidut aksonit käyttävät välittämään kiputietoa selkäytimeen. Tieto kulkee siis selkäytimeen verrattain hitaasti. Kapsaikiinin vaikutus johtaa lopulta kivun tuntemuksen vähenemiseen, sillä hermosolut vapauttavat P-ainetta nopeammin kuin kykenevät sitä tuottamaan. Lisäksi kapsaikiini ärsyttää suoraa kohtalaiseen kuumuuteen reagoivia kipureseptoreita. Kapsaikiinia on esimerkiksi paprikoissa.

Front 68

cardiac muscle

Back 68

Sydänlihaskudos säätelee sydämen toimintaa. Sydänlihaskudos on yksi kolmesta selkärankaisen lihaksesta. Muita lihastyyppejä ovat sileä- ja poikkijuovainen lihaskudos, joiden kanssa sydänlihaskudos on yhteydessä. Sydänlihaskudoksen solut ovat yhteensulautuneet.

Front 69

carnivore

Back 69

Lihansyöjä eli karnivori on eläin, joka syö lihaa. Lihansyöjä on yksi syöjätyypeistä. Muita syöjätyyppejä ovat kasvinsyöjä eli herbivori ja kaikkiruokainen eli omnivori, joka syö sekä lihaa että kasveja.

Front 70

cataplexy

Back 70

Katapleksia tarkoittaa lihasheikkouskohtauksia valveillaollessa. Katapleksia on yksi narkolepsiaan liittyvistä oireista. Narkolepsia tarkoittaa odottamattomia uneliaisuuden jaksoja valveillollessa päivän mittaan. Ihminen voi siis nukahtaa täysin, vaikka kesken autolla ajon.

Front 71

catecholamine

Back 71

Katekoliamiini on kemiallinen yhdiste, eräs välittäjäaine. Katekoliamiini on yläkäsite dopamiinille, noradrenaliinille ja adrenaliini. Katekoliamiini sisältää sekä katekolia(vety,happi) että amiinia (typpi,vety, hiili).

Front 72

caudate nucleus

Back 72

Häntätumake kuuluu ryhmään aivokuoren alaisia rakenteita etuaivoissa eli tyvitumakkeisiin (basaaliganglioon). Tyvitumakkeet ovat tärkeitä liikkeiden ohjaamisessa ja tapojen oppimisessa. Häntätumake on vastaanottava alue yhteyksissä aivokuorelle ja väliaivojen talamukseen.

Front 73

cell body

Back 73

Soluruumis eli sooma sisältää tuman, solulimakalvoston, ribosomit, sauvajyväsen, solukalvon ja saattaa myös sisältää synaptisia reseptoreita. Soluruumis kuuluu hermosolun rakenteeseen, johon kuuluvat myös tuoja- ja viejähaarake, myeliinituppi, ja synapsia edeltävä pääte. Osa hermosolun aineenvaihduntatyöstä tapahtuu juuri soluruumiissa. Soluruumis on pinnaltaan peitetty synapseilla niin kuin dendriitti eli tuojahaarake.

Front 74

central canal

Back 74

Nesteen täyttämä kanava selkäytimen keskellä. Selkäytimen keskuskanava on yhteydessä neljään aivokammioon (ventrikkelit), jotka ovat onteloita aivojen sisällä.

Front 75

central executive

Back 75

Mekanismi, joka suuntaa tarkkaavuuden tiettyyn ärsykkeeseen ja ohjaa mikä tieto tallentuu työmuistiin.

Front 76

central nervous system, CNS

Back 76

Aivot ja selkäydin. Koostuu monista "alirakenteista".

Front 77

central pattern generator

Back 77

Hermojärjestelmä selkäytimessä tai muualla, joka aiheuttaa liikkeiden rytmisiä kuvioita. Esim. linnuilla siipien iskut, kaloilla evien liike.

Front 78

central sulcus

Back 78

Yksi näkyvimmistä uurteista aivoissa. Jakaa poikittain aivokuoren otsalhokon ja päälaenlohkon.

Front 79

cerebellar cortex

Back 79

Pikkuaivojen kuorikerros. Selkäytimestä tuleva syöte päätyy pikkuaivojen kuorialueelle.

Front 80

cerebellum

Back 80

Pikkuaivot sijaitsevat aivokopan takaosassa aivosillan korkeudella. Niihin tulee hermoratoja mm. lihaskäämeistä, ihon reseptoreista, kuulo- ja näköareseptoreilta sekä sisäelinten reseptoreista. Pikkuaivot koordinoivat eli sovittavat yhteen lihasten toimintaa. Ne antavat lihaksille toimintamääräyksiä sellaisessa järjestyksessä, että tuloksena on liikesarja.

Front 81

cerebral cortex

Back 81

Isojenaivojen ja pikkuaivojen uloin kerros on solujen soomaosista ja dendriiteistä koostuvan harmaan aineen muodostama aivokuori. Aivokuori on välttämätön useimmille suurta tarkkuutta vaativille hermotoiminnoille, kuten tahdonalaisten liikkeiden aikaansaamiselle, aistimusten syntymiselle ja niiden tulkinnalle. Todennäköisesti myös <br /><br />tietoinen tekeminen perustuu aivokuoren toimintaan.

Front 82

cerebrospinal fluid, CSF

Back 82

Aivo-selkäydinnestettä sijaitsee aivokammioissa ja selkäytimessä. Aivot uivat siinä ja ovat näin töytäisyiltä suojattuina. Aivo-selkäydinnestettä muodostavat suonipunokset. Neste muistuttaa mineraalipitoisuudeltaan elimistön muita solunulkoisia nesteitä, kuten esim. veriplasmaa. Soluja siinä ei ole lainkaan. Aivo-selkäydinnestettä muodostuu jatkuvasti lisää.

Front 83

chihuahua problem

Back 83

Aivojen koon ja älykkyyden välistä suhdetta tutkittaessa huomattiin, että chihuahualla on kokoonsa nähden suuret aivot. On oletettu, että mitä suuremmat aivot ovat kokoon nähden, sitä älykkäämpi elälin on. Väite on tosin jo todettu harhaanjohtavaksi. Tästä syntyi chihuahua ongelmaksi kutsuttu vertauskuva.

Front 84

chlorpromazine

Back 84

Ensimmäinen löydetty lääke, joka helpottaa skitsofrenian oireita.

Front 85

cholecystokinin, CKK

Back 85

Sappirakkoa supistava ja haiman eritystä lisäävä hormoni. Toimii aivoissa eräänä näläntunteen säätelijänä. Vaikuttaa hypotalamukseen näläntunnetta vähentävästi.

Front 86

chromosome

Back 86

Kromosomi muodostuu DNA-ketjusta, joka sisältää perintötekijät eli geenit. Kromosomi sijaitsee solun tumassa. Kromosomit ovat pareittain, ihmisellä on 23 paria kromosomeja.

Front 87

chronic condition

Back 87

Krooninen sairaus puhkeaa vähitellen ja on kestoltaan pitkäaikainen. Esimerkiksi skitsofrenia voi syntyä pitkän ajan aikana ja kestää lopun elämän (skitsofrenia voi olla myös akuutti eli syntyä nopeasti ja paraneminen voi olla pikaista).

Front 88

classical conditioning

Back 88

Klassiseksi ehdollistumiseksi kutsutaan venäläisen psykologin Pavlovin tekemää koirakoetta. Siinä kaksi ärsykettä yhdistetään toisiinsa siten, että toiseen reagoiminen muuttuu. Ensiksi esitetään ehdollinen ärsyke (CS esim. kello), johon koira ei reagoi. Seuraavaksi esitetään ehdoton ärsyke (UCS esim. pihvi), johon koira automaattisesti reagoi ehdottomalla reaktiolla eli kuolaamalla. Usean toistokerran jälkeen (CS ja UCS yhdessä) koira alkaa reagoimaan jo kelloon kuolaamalla eli se on muodostanut uuden opitun reaktion, jota kutsutaan klassiseksi ehdollistumiseksi.<br /><br /><br /><br />Ihmisellä toistokertoja ei tarvita useita, joskus yksikin kerta riittää opitun reaktion muodostamiseksi.

Front 89

closed head injury

Back 89

Suljettu pään vamma voi syntyä esim. putoamisen, pahoinpitelyn tai auto-onnettomuuden yhteydessä, jos päähän tulee terävä isku, joka ei kuitenkaan läpäise aivoja. Aivoihin syntyy turvotusta, koska vaurio ei ole avonainen, eikä paine täten pääse purkautumaan. Vaurio syntyy, kun aivoihin kohdistuvat kiertävät (rotatoivat) voimat painavat aivot kallon sisäpintaa vasten. Myös aivojen normaali verenkierto estyy. Tämä on yleisin aivovaurion aiheuttaja nuorilla ihmisillä.

Front 90

cocaine

Back 90

Kokaiini on vahvasti riippuvuutta aiheuttava piristävä huumausaine. Se lisää dopamiinin määrää aivoissa aktivoimalla dopamiinisynapseja sekä ehkäisee sen imeytymistä solua edeltävään synaptiseen hermosoluun. Jos kokaiinia käytetään pitkään, se ei vapauta enää yhtä paljon dopamiinia, jolloin käyttäjän on käytettävä ainetta useammin tai lisättävä annostusta saadakseen saman vaikutuksen. Vastoin yleistä luuloa kokaiinin käyttö (= dopamiini-välittäjäaineen lisääntynyt määrä) vähentää aivojen toimintaa suurimmassa osassa aivoja. Kokaiinin käyttö voi aiheuttaa muutoksia aivojen metaboliseen systeemiin ja verenkiertoon, joten käyttäjien riskit saada kohtauksia, epilepsia tai muistihäiriöitä lisääntyy. Piristävien aineiden vaikutukset ovat usein lyhytaikaisia, mutta pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa pitkäaikaisia tai pysyviä häiriöitä aivojen toimintaan.

Front 91

cochlea

Back 91

Simpukka on sisäkorvan muodostama rakenne, jossa on kolme nesteellä täyttynyttä kanavaa: eteiskäytävä eli scala vestibuli, scala media ja kuulokäytävä eli scala tympani. Kun neste simpukassa tärähtelee, kuuloaistinsolut ärsyyntyvät, mikä aiheuttaa kuulohermosolujen ärsyyntymisen.

Front 92

coding

Back 92

Yksi-yhteen -vastaavuus fyysisen ärsykkeen tietyn piirteen ja hermostollisen toiminnan teityn piirteen välillä.

Front 93

collateral sprout

Back 93

Vahingoittumattoman aksonin muodostama haara, joka kiinnittyy tuhoutuneelta aksonilta vapaaksi jääneeseen synapsikohtaan.

Front 94

color constancy

Back 94

Kyky havaita kohteen väri valaistuksen muutoksista huolimatta. Jos esimerkiksi laitat vihreäsävyiset lasit silmillesi tai vaihdat valkoisen hehkulapun vihreäksi, tunnistat silti huoneessa olevien esineiden värit oikein.

Front 95

color vision deficiency

Back 95

Kyvyttömyys havaita värieroja kuten useimmat ihmiset havaitsevat. Yleisin värisokeuden muoto on punavihersokeus, jonka yleisin muoto johtuu vihreälle valolle herkkien tappisolujen poikkeavasta toiminnasta tai puuttumisesta kokonaan.<br /><br /><br /><br />Punavihervärisokeutta esiintyy hyvin eri asteisina. Jotkut eivät pysty erottamaan punaista ja vihreää toisistaan käytännössä olenkaan, kun taas toisille tuottaa hankaluuksia vain joidenkin vivahteiden erottaminen toisten joukosta. Esimerkiksi sinisen erottaminen vihreästä voi olla hankalaa. Täydellinen värisokeus on harvinaista. Täydellisessä värisokeudessa henkilö näkee vain valkoista, mustaa ja harmaan eri sävyjä.

Front 96

column

Back 96

Pylväs. Joukko soluja, jotka ovat järjestäytyneet pystysuoraan suhteessa aivokuoreen ja joilla on samanlaisia ominaisuuksia. Jokainen pylväs ulottuu läpi useiden aivokuoren kerrosten. Esimerkiksi tuntoaivokuorella kaikki tietyn sarakkeen hermosolut vastaavat ihon saman alueen ärsykkeisiin.

Front 97

complex cell

Back 97

Kompleksit solut ovat yksi näköaivokuoren solujen kolmesta päätyypistä. Nämä solut reagoivat parhaiten silloin, kun tietynsuuntainen viiva tai reuna liikkuu koko reseptiivisen kentän yli. Liikkuva ärsyke vaikuttaa niihin voimakkaammin kuin paikallaan pysyvä; liikkeen suunta on usein ratkaiseva. <br /><br /><br /><br />Kompleksi hermosolu siis laukoo impulsseja voimakkaasti, kun valon ja varjon raja on oikeassa kallistuskulmassa; solun koko reseptiivisen alueen valaisu ei anna vastetta. Kompleksin solun reseptiivinen kenttä on yleensä suurempi kuin yksinkertaisen. Kompleksien solujen reseptiivistä kenttää ei voi jakaa tarkkarajaisiin toimintaa edistäviin ja ehkäiseviin alueisiin. Kompleksit solut auttavat havaintojen jäsentelyssä.

Front 98

conditioned taste aversions

Back 98

Käyttäytymisen muutos, joka auttaa ruoan valinnassa. Tarkoittaa opittua vastenmielisyyttä tiettyä ruokaa, ruoka-ainetta tai juomaa kohtaan, jonka nauttimisen ajallisessa läheisyydessä on esim. aikaisemmin sairastuttu. Tämä on elimistön oma suojeleva mekanismi, joka perustuu henkilön aikaisempaan kokemukseen.

Front 99

conductive deafness

Back 99

Äänen puutteellisesta johtumisesta aiheutuva kuulovika. Esiintyy silloin kun välikorvan kuuloluut eivä onnistu johtamaan ääniaaltoja oikein simpukkaan. Voi johtua esim. sairaudesta, tulehduksesta tai kasvaimesta.

Front 100

cone

Back 100

Näköaistinsolu verkkokalvolla, joka on erikoistunut värinäköön (punainen, vihreä, sinine). Tappisolut sijaitsevat lähinnä verkkokalvon keskikuopan (fovea) tarkan näön alueella.

Front 101

confabulation

Back 101

Tyypillinen Korsakovin oireyhtymän (Korsakoff's syndrome) oire. Muistinmenetyksestä kärsivä henkilö keksii tarinoita tai vastauksia kysymyksiin, joita alkaa pitää todellisina muistoinaan. Tämä on tapa täyttää muistissa olevia aukkoja. Korsakovin oireyhtymä johtuu pitkittyneen tiamiinin puutteen aiheuttamasta aivovauriosta, joka esiintyy yleisimmin kroonisilla alkoholisteilla.

Front 102

configural learning

Back 102

Tällaista oppimista tapahtuu esim. tehtävässä, jossa ärsykkeen merkitys riippuu samanaikaisesti esitettävistä muista ärsykkeistä. Aiemmin on oletettu hippokampuksen olevan välttämätön tämänkaltaiselle oppimiselle. Nykyään oletetaan, että muutkin alueet voivat osallistua tämänkaltaiseen oppimiseen.

Front 103

consolidation

Back 103

Asioiden painuminen pitkäkestoiseen muistiin eli pitkäkestoisten muistijälkien muodustuminen ja vahvistuminen.

Front 104

contralateral

Back 104

Vartalon vastakkaisella (oikealla/vasemmalla) puolella sijaitseva. (lateraalinen=kaukana keskitasosta sijaitseva, vrt. <br /><br />ipsilateraalinen=vartalon samalla puolella sijaitseva).

Front 105

cooperativity

Back 105

Kahden tai useamman aksonin lähes yhtäaikainen ärsytys samassa kohteessa, joka tuottaa voimakkaamman synapsin pitkäkestoisen vahvistumisen (LTP) kuin pelkästään yhden aksonin ärsytys. Yksittäisen aksonin ärsytys aiheuttaa vain heikon reaktion, jos sitäkään.

Front 106

coronal plane

Back 106

Aivorakenteita edestäpäin kuvaava taso. (vrt. sagittaalinen: aivorakenteita sivultapäin kuvaava ja horisontaalinen: aivorakenteita ylhäältäpäin kuvaava taso).

Front 107

corpus callosum

Back 107

Valkeasta aineesta (aksoneista ) muodostunut aivokurkiainen yhdistää (muiden vähäisempien yhdysosien, kuten etummaisen kommissuuran, kanssa) vasemman ja oikean aivopuoliskon toisiinsa. Aivokurkiainen ylittää poikittaisesti aivopuoliskojen välissä olevan syvän uurteen. Se kehittyy vähitellen ihmisen ensimmäisten 5-10 elinvuoden aikana. Mikäli henkilön aivokurkiainen katkaistaan (esim. vaikean epilepsian takia), hän <br /><br />pystyy selviytymään useista normaaleista motorisista ja älyllisistä toiminnoista, mutta ei tavallisella tavalla tehtävistä, jotka edellyttävät tiedonsiirtoa aivopuoliskojen välillä.

Front 108

cortisol

Back 108

Lisämunuaiskuoren steroidi (=hormoni). Se kuuluu <br /><br />glukokortikodeihin, jotka vaikuttavat erityisesti hiilihydraattien aineenvaihduntaan. Kortisolin eritys vaihtelee vuorokaudenajan ja elimistön toimintatilan mukaan. Kortisoli vaikuttaa mm. glukoosin uudismuodostuksessa (kortisoli lisää valkuaisaineiden pilkkoutumista ja pilkkoutuneet aminohapot ovat glukoosin muodostuksen raaka-aineita) ja elimistön kyvyssä kestää stressiä (vähäinen kortisolimäärä heikentää <br /><br />stressistä selviytymistä). Hoidossa käytettynä kortisoli vähentää allergisia oireita ja vähentää vasta-ainetuotantoa (suuret määrät).

Front 109

cytokine

Back 109

Immuunijärjestelmän vapauttamat kemikaalit, jotka hyökkäävät infektioita vastaan ja ovat yhteydessä aivojen kanssa saadakseen esiin sairauden vastaista käyttäytymistä.<br /><br /><br /><br />Tavallaan sytokiinit ovat immuunijärjestelmän tapa kertoa aivoille, että keho on sairas. Yleensä vain pieni määrä sytokiinejä läpäisee veri-aivoesteen (vaikka joskus se on heikentynyt sairauden aikana). Vaikutus tulee ennemminkin kiertäjähermon (vagus nerve) kautta, josta menee syöte hypotalamukselle ja hippokampukselle, jotka

Front 110

deafferent

Back 110

Poistaa aistin-hermot ruumiinosasta.<br /><br /><br /><br />Esim. apina, jolta yhdestä raajasta on poistettu aistihermot, käyttää mieluummin kolmea muuta, sillä niillä käveleminen on helpompaa. Pakotettuna se kuitenkin voisi käyttää vaurioitunuttakin. <br /><br /><br /><br />Samoin toimivat monet aivovauriopotilaat, vaikka monet heistä kykenisivät enempään kuin aavistavatkaan. Aivovaurioisille tarkoitettu terapia osoittaa miten paljon he jo voivat tehdä ja rohkaisee heitä harjoittamaan heikentyneitä taitojaan.

Front 111

declarative memory

Back 111

Säilömuistin osa, joka jakautuu episodiseen (tapahtumamuisti) ja semanttiseen muistiin (merkitys- tai tietomuisti), joiden sisällöt ovat kielellisesti palautettavissa tietoisuuteen, voidaan kuvata sanoin.<br /><br /><br /><br />Episodisessa muistissa eli tapahtumamuistissa ovat ihmisen omaan elämään

Front 112

delayed-response task

Back 112

Tehtävä, jossa eläimen täytyy vastata/reagoida aiemmin esitetyn merkin perusteella, joka ei ole vastaustilanteessa enää läsnä.<br /><br /><br /><br />Esimerkiksi valo paistaa (useista ovista) vain yhden oven päällä. Valo sammutetaan ja viiveen jälkeen yksilön pitää mennä sen oven luo, jonka päällä valo näkyi. Viive voi olla pidempi tai lyhyempi, jotta voidaan testata työmuistin rajoja. Monet kokeet ovat osoittaneet, että kun ihmiset ja muut nisäkkäät suorittavat viivästetyn vasteen tehtävää, solut etuotsalohkon (prefrontaalisella) kuorella ylläpitävät korkeaa aktiviteettia viiveen aikana, otaksuttavasti koska ne ylläpitävät muistia. Ihmisillä, joilla on etuotsalohkon vaurio, tulokset viivästetyn vasteen tehtävissä ovat heikentyneet.

Front 113

delayed matching-to-sample task

Back 113

Käytetty eläinten deklaratiivisen muistin tutkimisessa. Tehtävässä eläin näkee kohteen (näyte) ja viiveen jälkeen tulee valita kohde joka vastaa aiempaa näytettä. Tehtävänä on siis tunnistaa mikä ärsyke on ennestään tuttu. Vaurio hippokampuksessa heikentää suoriutumista.

Front 114

delayed nonmatching-to-sample task

Back 114

Tehtävä, jossa eläin näkee kohteen ja viiveen jälkeen tulee valita kohde joka ei vastaa näytettä. Tehtävänä on siis tunnistaa mikä ärsyke on uusi.

Front 115

delusion

Back 115

Harhaluulo. Perusteettomia uskomuksia ihmisistä, kuten uskomus vainotuksi tulemisesta.

Front 116

dendrite

Back 116

Tuojahaarake. Hermosolun haarautuva syy, joka kapeutuu ulottuessaan kauemmaksi soluruumiista, siis lähestyessään periferiaa.

Front 117

dendritic spine

Back 117

Dendriittien pienet ulokkeet.

Front 118

denervation supersensitivity

Back 118

Lisääntynyt synapsin jälkeinen herkkyys, kun sitä hermottanut aksoni on poistettu.

Front 119

deoksiribonucleid acid, DNA

Back 119

Kaksoiskierteinen kemikaali, josta kromosomit koostuvat; se antaa mallin RNA:n synteesille.

Front 120

depolarization

Back 120

Solukalvon ylisen jännitteen väheneminen. Varaukset eri puolilla (sisällä ja ulkona) siis lähenevät toisiaan.

Front 121

dermatome

Back 121

Ihojaoke, joka on yhtä selkäydinhermoa sensorisesti<br /><br />hermottava ihoalue eli yhden selkäydinhermon reseptiivinen kenttä. Esim. 4. kaulahermon reseptiiviseen kenttään kuuluu kaistale ihoa rinnan yläosasta, solisluiden alta, sekä olkapäiltä. Dermatomien rajat eivät kuitenkaan ole aivan selvät, vaan niissä on jonkin verran päällekkäisyyksiä.

Front 122

diaschisis

Back 122

Jäljelle jääneiden hermosolujen vähentynyt toiminta, kun muita hermosoluja on tuhoutunut. Tämä ilmenee tilanteessa, jossa yksi hermosolu kuolee ja tällöin muut hermosolut, jotka ovat riippuvaisia ko. hermosolun syötteestä, tulevat vähemmän aktiivisiksi. Esim. vaurio oikean aivopuoliskon tietyllä alueella aiheuttaa, että vastaava alue vasemmalla aivopuoliskolla tulee väliaikaisesti vähemmän aktiiviseksi.

Front 123

diazepam-binding inhibitor, DBI

Back 123

Tunnetaan myös nimellä endozepiini. Aivoproteiini joka sitoutuu GABAn reseptorikompleksin reseptoripaikkaan<br /><br />ja estää diatsepaamin ja muiden bentsodiatsepiinien vaikutukset käyttäytymiseen.

Front 124

dichotic listening task

Back 124

Koetilanne, jossa henkilöllä on kuulokkeet, joista tulee eri viesti samanaikaisesti molempiin korviin; henkilön tulee yrittää toistaa toinen tai molemmat viestit. Käytetty monenlaisissa kuulohavaintoa tutkineissa kokeissa.

Front 125

differential diagnosis

Back 125

Kahden eri taudin tunnistaminen ja erottaminen. Henkilön tilan erottaminen muista tiloista, joilla on samankaltaiset oireet. Käytetään esim. mielenterveyshäiriöiden diagnosoinnissa.

Front 126

differentiation

Back 126

Erilaistuminen. Aksonin ja dendriittien järjestäytyminen, josta seuraa hermosolujen tunnusmerkillinen muoto.

Front 127

distal

Back 127

Hermoston rakenteessa suuntaa merkitsevä käsite. Etäinen, kaukana keskuksesta. Esimerkiksi sormet ovat kaukana vartalosta. Vastakohtana proksimaalinen eli läheinen.

Front 128

disuse supersensitivity

Back 128

Postsynaptisen solun lisääntynyt herkkyys välittäjäaineille. Johtuu toimivien aksonien vähemmästä määrästä, jolloin herkkyysalue solussa laajenee.

Front 129

dizygotic twins

Back 129

Ei-identtiset kaksoset. Erimunaiset kaksoset viettävät sikiökauden erilaisessa ympäristössä, kun taas samamunaisilla kaksosilla prenataalinen ympäristö on sama. Kaksostutkimusta on käytetty avuksi perimää tutkittaessa. Erimunaisia kaksosia on verrattu samamunaisiin kaksosiin, ja samamunaiset kaksoset ovat perimässä lähempänä toisiaan.

Front 130

dominant

Back 130

Dominantti eli vallitseva geeni ilmentyy sekä homotsygoottisessa (vastingeenit identtisiä) että heterotsygoottisessa (vastingeenit erilaisia) tilassa. Resessiivinen eli västyvä geeni taas ilmentyy vain homotsygoottisena. Esimerkiksi ruskeasilmäisyys liittyy vallitsevaangeeniin ja sinisilmäisyys väistyvään. Näin ollen heterotsygoottisessa tilanteessa ruskeasilmäisyys ilmentyy.

Front 131

dopamine

Back 131

Katekoliamiineihin kuuluva välittäjäaine synapsiraossa, vaikuttaa hermosolun impulssitoimintaan. Esimerkiksi huumeet vaikuttavat vahvasti dopamiinin vapautumiseen. Parkinsonin taudissa dopamiinineuronit rappeutuvat.

Front 132

dopamine hypothesis of schizophrenia

Back 132

Dopamiinihypoteesi olettaa, että skitsofrenia johtuu tiettyjen dopamiinisynapsien liiasta aktiivisuudesta. Väitettä on todisteltu mm. ajatuksella, että jotkut huumeet lieventävät skitsofreenisiä tiloja estämällä dopamiinin aktiivisuutta.

Front 133

dorsal

Back 133

Selänpuoleinen hermoston rakenne, ventraalisen (vatsanpuoleisen) vastakohta.

Front 134

dorsal root ganglion

Back 134

Joukko aistinhermosolujen soluruumiita selkäytimen ulkopuolella selänpuolella.

Front 135

dorsal stream

Back 135

Toinen näköaistin, pääosin magnoselluraalinen, rata ventraalisen (vatsanpuoleisen) radan ohella. Dorsaalinen rata on erikoistunut näön ja liikkeen yhdistämiseen. Se mahdollistaa kyvyn liikkua nähtyä kohti ja tarttua haluttuun esineeseen. Dorsaalinen ratajohtaa päälakilohkon aivokuorelle.

Front 136

dorsolateral prefrontal cortex

Back 136

Selänsivunpuoleinen, etuotsalohkon aivokuori.

Front 137

dorsolateral tract

Back 137

Selkäytimessä kulkeva aksonirata, joka tulee sinne vastakkaisesta aivopuoliskosta ensimmäiseltä liikeaivokuorelta ja sen läheisiltä alueilta sekä keskiaivojen punatumakkeesta. Kutsutaan myös pyramidiradaksi ydinjatkoksen muodon vuoksi (paikka, jossa rata ylittyy selkäytimen toiselle puolelle keskiviivaa). Rata säätelee käsien, jalkojen, sormien ja varpaiden liikkeitä. Siihen kohdistuva vaurio aiheuttaa pikkutarkkojen liikkeiden vaikeutta.

Front 138

Down syndrome

Back 138

Kehityshäiriö, jossa 21. kromosomi on kolmena kappaleena. Sitä esiintyy noin 1,5 %:lla syntyneistä ja se on yleisin synnynnäisen kehitysvamman aiheuttaja. Älyllisen kehitysvammaisuuden lisäksi tyypillisiä oireita ovat litistynyt kasvoprofiili, lyhyet sormet ja nivelten velttous. Suomessa syntyy vuosittain noin 130 Down-tapausta.

Front 139

dualism

Back 139

Uskomus, että mieli ja ruumis ovat erillisiä ja itsenäisiä, mutta jollain tavalla yhteydessä toisiinsa.

Front 140

duodenum

Back 140

Mahalaukun vieressä olevan pienen suolen osa. Pohjukkaissuoli on ensimmäinen osa ruuansulatusjärjestelmää jossa ruoka imeytyy.

Front 141

dyslexia

Back 141

Erityinen lukemaan (ja usein kirjoittamaan) oppimisen henkilöllä, jolla on normaali näkökyky ja ainakin keskivertoiset taidot muilla akateemisilla alueilla. Yleiskielessä dysleksiasta käytetään sanaa "lukihäiriö" tai "lukivaikeus".

Front 142

easy problems

Back 142

Kysymykset, jotka koskevat monia ilmiöitä joista käytämme käsitettä tietoisuus. Esim. unen ja valvetilan ero sekä mekanismit, jotka mahdollistavat tarkkaavaisuuden <br /><br />suuntaamisen. Näitä ongelmia ei ole sinänsä helppo ratkaista, mutta ne eivät herätä filosofisia kysymyksiä.

Front 143

edema

Back 143

Turvotus, ödeema, (kudos)nesteen liiallinen kerääntyminen.

Front 144

efferent axon

Back 144

Vievä viejähaarake eli aksoni, joka kuljettaa tietoa poispäin rakenteesta.

Front 145

efficacy

Back 145

Lääkkeen taipumus aktivoida tiettyä reseptoria.

Front 146

endogenous circannual rhythm

Back 146

Jokin asia toistuu vuosittain. Koostuu sanoista endogeeninen (endogenous) eli sisäsyntyinen ja sirkannuaalinen (circannual) eli noin kerran vuodessa toistuva.

Front 147

endoplasmic reticulum

Back 147

Lähes kaikkialla solulimassa esiintyvä verkosto, joka koostuu toisiinsa liittyneistä solukalvosta muodostuneista ohuista putkista ja rakkuloista. Solulimakalvosto osallistuu proteiinien kuljetukseen.

Front 148

endorphins

Back 148

Aivoissa esiintyvä aine, jolla on morfiininomainen vaikutus. Endorfiinit ovat kehon tuottamia kemikaaleja, jotka stimuloivat samoja reseptoreita kuin opiaatit. Endorfiinit estävät tasaisen ja yksitoikkoisen kivun tuntemuksen, mutta eivät terävää kipua.

Front 149

endozepine

Back 149

Aivoproteiini, joka estää diatsepamin ja muiden benzodiatsepiinien käyttäytymistason vaikutuksen.

Front 150

engram

Back 150

Muistijälki, opitun fyysinen edustus aivoissa.

Front 151

enzyme

Back 151

Proteiineja jotka saavat aikaan kemiallisia reaktioita elimistössä. Niitä tunnetaan tuhansia (esim. laktaasi). Entsyymit nopeuttavat reaktioita eikä elämä olisikaan mahdollista ilman niitä.

Front 152

epilepsy

Back 152

Tila, jossa esiintyy toistuvaa ylenmääräistä synkronisoitua hermosolujen toimintaa, eli useat neuronit tuottavat aktiopotentiaaleja samanaikaisesti. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi vähentyneestä inhiboivan GABA (gamma-aminovoihappo) välittäjäaineen vapautumisesta. Epilepsiaan saattavat johtaa monet syyt, kuten esimerkiksi perimä, syntymän aikaiset vauriot tai muut traumat sekä aivokasvaimet. Epileptisiä häiriöitä pyritään diagnosoimaan ja <br /><br />tutkimaan EEG:n (elektroenkefalogrammi) avulla.

Front 153

epinephrine

Back 153

Hormoni ja välittäjäaine joka lisää etenkin sydämen lyöntitiheyttä.

Front 154

equipotentiality

Back 154

Kaikki korteksin eli aivokuoren osat osallistuvat yhtä paljon korkeammantason funktioihin (esimerkiksi oppiminen) siten, että mikä tahansa osa voi korvata toista.

Front 155

estradiol

Back 155

yhdenlainen estrogeeni eli naishormoni jota on veressä <br /><br />paljon (estronin ja estriolin ohella). Estradioli on myös tärkein naishormoni. Kuukautiskierron keskivaiheessa munarakkula tuottaa estradiolia, mikä johtaa lopulta munasolun vapautumiseen. Kierron lopussa estradiolitaso laskee.

Front 156

estrogen

Back 156

Steroidihormonien yläluokka. Estrogeeneja on <br /><br />useimmissa lajeissa enemmän naarailla kuin koirailla.

Front 157

fitness

Back 157

Populaation kelpoisuus. Määrä kopioita yksilön geeneistä, jotka kestävät ja siirtyvät tuleville sukupolville. Huolimatta siitä, että tietyt geenit ovat hyväksi tietyssä ympäristössä, ne eivät sitä välttämättä ole toisessa. Esimerkkinä fasaani, joka saattaa houkuttaa lajinsa naaraiden lisäksi myös kirkkaista väreistä kiinnostuneita petoja.

Front 158

flexor

Back 158

Lihas, joka koukistaa raajaa eli koukistaja. Lihas voi vain supistua ja näin raajaa liikutettaessa kahteen suuntaan tarvitaan koukistajan lisäksi ojentajalihas. Esimerkiksi <br /><br />kävelemiseen tarvitaan molempien lihasten vuorottelevaa supistumista.

Front 159

follicle-stimulating-hormone, FSH

Back 159

Follikkelia stimuloiva hormoni. Aivolisäkkeen etulohkon hormoni, joka edistää munarakkuloiden kehittymistä munasarjoissa.

Front 160

forebrain

Back 160

Etuaivot on aivojen etummaisin ja kehittynein osa. Ihmisillä ne ovat kehittyneet isoaivoiksi ja väliaivoiksi.

Front 161

fornix

Back 161

Aksonirata, joka yhdistää hippokampuksen ja hypotalamuksen sekä useita muita rakenteita. Se muodostaa suuren kaaren, joka kiertää sivukammion (joka on hippokampuksen ja hypotalamuksen välissä) ympäri. Se on nimetty muinaisen Roomalaisen holvikaaren mukaan, joka oli kuuluisa <br /><br />kokoontumispaikka prostitoiduille.

Front 162

fovea

Back 162

Ihmisen verkkokalvon keskellä oleva alue, joka on erikoistunut <br /><br />yksityiskohtaiseen näkemiseen. Se on osa keskellä makulaa (macula), joka on tarkimman näön alue. Fovean alueella ei ole tuskin ollenkaan näöntarkkuutta häiritseviä verisuonia tai aksoneita. Lisäksi reseptoreiden suuri tiheys lisää havaitsemisen tarkkuutta. Fovealla on myös yhtä monta bipolarsolua kuin reseptoreita ja näitä hyödyntäen <br /><br />systeemi pysyy hyvään paikallistamiseen.

Front 163

free-running rythm

Back 163

Rytmi, joka ilmenee ilman ulkoisia ärsykkeitä, luonnnollisesti. Voi olla vuorokausittainen tai vuosittainen. Esim. rannekello joka jää vuorokaudessa jälkeen 2 minuuttia = rytmi 24 tuntia ja kaksi minuuttia.

Front 164

frequency

Back 164

Esim. ääniaaltojen kertautumistahti sekunnissa.

Front 165

frequency theory

Back 165

Teoria, jonka mukaan äänen korkeuden havaitseminen riippuu kuulohermosolujen aktiopotentiaalin taajuudesta ja eroista siinä.

Front 166

frontal lobe

Back 166

Isoaivopuoliskon etuosa. Sijaitsee aivojen keskiuurteen etupuolella. Sisältää primaarisen (ensimmäisen) motorisen aivokuoren ja prefrontaalisenlohkon. Osallistuu liikkeiden, tuoreen muistin ja osan tunteista suunnitteluun. Rajautuu takaosaltaan keskusuurteeseen.

Front 167

functional explanation

Back 167

Selitys sille, kuinka jokin rakenne tai käyttäytyminen on kehittynyt siten kuin se on. Esim. vain koiraslinnut usein osaavat laulaa, sillä tämän tarkoituksena on houkutella naaraita ja toimia varoituksena muille koiraille.

Front 168

functional magnetic resonance imaging, fMRI

Back 168

Muunneltu versio MRI:stä, joka on aivojen magneettikuvausmenetelmä. fMRI mittaa energian määrän, joka vapautuu hemoglobiinimolekyyleistä magneettikuvauksessa ja täten määrittää aivojen alueet, jotka saavat eniten verta ja happea.

Front 169

ganglioside

Back 169

Molekyyli joka koostuu hiilihydraateista ja rasva-aineista.

Front 170

gate theory

Back 170

Olettamus jonka mukaan ärsykkeiden antaminen ei-kipuhermosyihin aivoissa voi estää kiputuntemuksen siirtymistä selkäytimeen. Sähkö ärsyttää eniten paksuja myelinisoituneita kosketushermosyitä, joiden tuottamat impulssit vähentävät kipuimpulsseja selkäytimen synapseissa.

Front 171

gender identity

Back 171

Se sukupuoli johon henkilö samaistuu. Noin 5-vuoden iässä lapsi joutuu hyväksymään sen, että hänestä tulee isona mies tai nainen. Hän joutuu myös hyväksymään sen, että sukupuolet ovat erilaisia eikä hän voi samanaikaisesti olla sekä mies että <br /><br />nainen.

Front 172

gender role

Back 172

Yhteisön ja kulttuurin asettamat sukupuolten käyttäytymisodotukset. Esim. miehet eivät itke.

Front 173

gene

Back 173

Perintötekijä. Perinnöllistä ominaisuutta ohjaava DNA-jakso, joka sisältää tiedon proteiinin tai RNA:n rakenteesta. Myös perinnöllisyyden yksikkö (yhtenäinen osa eliön DNA:ta), joka ohjaa solun ja eliön elintoimintoja tai kehitystä.

Front 174

general anaesthetics

Back 174

Nukutus, puutuminen, narkoosi lääke joka vähentää aivotoimintaa avaamalla kaliumkanavat suuremmiksi kuin <br /><br />yleensä, jolloin kaliumionit pääsevät ulos yhtä nopeasti kuin natriumionit tulevat sisään, jolloin pystytään estämään suurin osa aktiopotentiaaleista.

Front 175

generalized seizure

Back 175

Kliininen tai subkliininen (oireeton) aivokuoren toiminnan häiriö, jonka aiheuttaa äkillinen, epänormaali, ylenmääräinen, ei-järjestynyt hermosolujen sähköisen toiminnan häiriö. Tämä leviää nopeasti hermosolujen yli molempien aivopuoliskojen laajoilla alueilla. Oireina epänormaalia motorista, psyykkistä ja tunnekäytöstä. Esim. epilepsia.

Front 176

glia

Back 176

Hermotukisolu on hermoston solutyyppi (hermosolujen ohella), joka ei johda impulsseja toiseen soluun. Ympäröivät ja tukevat neuroneita (hermosoluja).

Front 177

globus pallidus

Back 177

Kuuluu aivokuoren alaisiin rakenteisiin etuaivoissa. Tyvitumakkeiden osatekijä, komponentti, joka välittää tietoa häntätumakkeelta (caudate nucleus) ja aivokuorukalta (putamen) talamukseen (väliaivojen osa).

Front 178

glucagon

Back 178

Haimasaarekkeiden alfasolujen erittämä (veren sokeripitoisuutta lisäävä) peptidihormoni, jonka vaikutuksesta mm. maksan glykogeenia muuntuu glukoosiksi vereen.

Front 179

glucose

Back 179

Verensokeri. Esiintyy luonnossa vapaana (mm. verensokerina) ja hiilihydraattien osana.

Front 180

glutamate

Back 180

Aminohappo, joka on aivojen tärkein toimintaa edistävä (eksitoiva) välittäjäaine. Glutamaatti osallistuu myös esim. hermosolujen kasvuun ja erilaistumiseen, liikkeiden säätelyyn, oppimiseen ja muistiin sekä tunne-elämyksiin.

Front 181

glutamate hypothesis of schizophrenia

Back 181

Näkemys, jonka mukaan skitsofreniaa aiheuttaa glutamaattireseptoreiden puutteellinen toiminta erityisesti etuotsalohkon kuorialueilla. (vrt. dopamiinihypoteesi.)

Front 182

Golgi tendon organ

Back 182

Jännesukkula. Aistinelin, joka välittää lihaksesta tulevaa tietoa koskien kehon asentoa ja liikkeitä. Reagoi lihasjännitykseen sijaiten lihasjänteessä, säätelee lihaksen supistumista ja estää liian voimakkaat ja nopeat lihaksen supistumiset.

Front 183

gonad

Back 183

Sikiökehityksen varhaisessa vaiheessa sukupuolirauhanen on kaksineuvoinen, raskauden toisen kolmanneksen aikana sikiön sukupuolirauhaset kehittyvät kromosomien ohjaamana joko munasarjoiksi tai kiveksiksi.

Front 184

graded potential

Back 184

Pienet paikalliset hermosolut, joilla ei ole aksoneita, tuottavat kooltaan vaihtelevia asteittaisia potentiaaleja, eivät noudata kaikki-tai-ei-mitään -lakia.

Front 185

grand mal seizure

Back 185

Toonis-klooninen epileptinen kohtaus. Yleistyvä epileptinen kohtaus, joka leviää nopeasti hermosolujen välityksellä molemmissa aivopuoliskoissa. Kohtauksen aikana henkilöllä esiintyy äkkinäisiä ja nykiviä pään sekä raajojen liikkeitä muutaman sekunnin tai minuutin ajan, jonka jälkeen henkilö on uupunut ja vaipuu uneen.

Front 186

grasp reflex

Back 186

Imeväisikäisillä esiintyvä refleksi; kun vauvan käteen asetetaan jokin esine, vauva refleksinomaisesti tarttuu siihen.

Front 187

gray matter

Back 187

Harmaata hermokudosta, joka peittää aivojen valkoisen aineen. Harmaa aine koostuu hermosoluista ja niiden dendriiteistä sekä tukikudoksesta. 2) Äly - harmaassa aineessa tapahtuu oppiminen, ymmärtäminen, tiedon käsittely ja ongelmanratkaisu sekä luova ajattelu.

Front 188

gyrus

Back 188

Aivojen puoliskoista ulkonevia, kohonneita osia, jotka ovat muodostuneet aivokuoren sisääntaittumisesta (infolding).

Front 189

habituation

Back 189

Vasteen väheneminen toistuvaan ärsykkeeseen, missä yhteydessä muut ärsykkeet eivät muutu.

Front 190

hair cell

Back 190

Karvamainen solu korvan rakenteessa. Mm. kuulo-, <br /><br />liike, ja tasapainoaistimien aistinsolutyyppi, jossa ärsykkeenä toimii erikoistuneisiin karvoihin kohdistuva liike-energia.

Front 191

hallucination

Back 191

Näön, kuulon, tunnon, hajun tai maun aistiminen ilman ulkopuolista ärsykettä, joka vaikuttaa voimakkaasti todelliselta. Yleensä hallusinaatio johtuu mielenhäiriöstä tai tiettyjen huumeiden käytöstä.

Front 192

hallucinogenic drugs

Back 192

Joistain sienistä, kasveista tai eläimistä löydettävät aineet, jotka muuttavat yksilön tietoisen tilan, aiheuttaen näköharhoja, kuuloharhoja, näkyjen näkemistä, äänien kuulemista, itsensä tuntemisen heikkeneminen tai kadottaminen, vaikeuksia keskittyä pitkiksi ajanjaksoiksi, sekä äärimmäisen ilon, surun <br /><br />ja pelon tunteita. Huumeiden vaikuttava aine on hyvin samankaltainen kemialliselta rakenteeltaan kuin <br /><br />välittäjäneuroneilla (neurotransmitters). Yleisin allusinogeeninen huume on LSD. Myös PCP eli ennen nukutuslääkkeenä käytetty aine sekä MDMA eli amfetamiini aiheuttavat hallusinaatioiden lisäksi psykoottisia oireita. Nämä huumeet voivat aiheuttaa riippuvuutta.

Front 193

homozygous

Back 193

Samaperintäinen. Ihminen, kasvi, tai eläin, jonka jotakin ominaisuutta säätelevän geenin molemmat alleelit ovat identtiset.

Front 194

horizontal cell

Back 194

Ehkäisevä verkkokalvon hermosolu, aistinsolujen (sauva- ja tappireseptorit) sekä bipolaarisolujen välissä, joka muodostaa synaptisen yhteyden näiden välillä. Välittää ärsyketietoa aistinsoluilta bipolaarisoluihin.

Front 195

horizontal plane

Back 195

Rakennetta (aivoja) yläpuolelta esittävä kuva.

Front 196

hormones

Back 196

Elintoimintoihin (mm. kasvu, kehitys, toiminta) vaikuttava orgaaninen yhdiste, jota erittyy eri umpirauhasista tai soluista. Kulkeutuu verenkierron ja kudosnesteen välityksellä kehon eri elimiin (yhteen tai useampaan) ja vaikuttaa niiden toimintaan

Front 197

HPA axis

Back 197

Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais -akseli. <br /><br /><br /><br />Stressin aktivoiva järjestelmä (toinen on autonominen hermojärjestelmä). Hypotalamus -> käynnistää aivolisäkerauhasen tuottamaan ACTH -hormonia -> joka puolestaan stimuloi lisämunuaiskuorta valmistamaan kortisolia -> joka näin kohottaa verensokeritasoa ja lisää aineenvaihduntaa.

Front 198

huntingtin

Back 198

Huntingtonin tautia aiheuttavan (mutaatioituneen) geenin valmistama proteiini.

Front 199

Huntington's disease

Back 199

Peritty kuoleman johtava sairaus, jota kuvaavat ensin nykivät kädenliikkeet sekä kasvojen nykiminen, myöhemmin vapina, vääntelehtivät liikkeet ja psyykkiset oireet kuten masennus, muistihäiriöt, aistiharhat ja harhakuvitelmat.

Front 200

hypercomplex cell, end-stopped cell

Back 200

Näköaivokuoren solu, joka muistuttaa komplekseja soluja eli hyperkompleksi solu vastaa parhaiten tietynlaiseen ärsykkeeseen laajalla reseptiivisellä kentällä. Sillä on kuitenkin vahvasti toimintaa ehkäisevä kohta palkin muotoisen reseptiivisen kentän laidoilla.

Front 201

hyperpolarization

Back 201

Solukalvon ylittävä jännite kasvaa. Solun sisäinen, negatiivinen varaus siis kasvaa.

Front 202

hyperventilation

Back 202

Liiallinen, tarpeellista tiheämmin (pinnallisemmin tai syvemmin) toistuva engitys. Liittyy erityisesti ahdistuneisuuteen ja stressitilanteisiin.

Front 203

hypothalamus

Back 203

Väliaivojen alaosan rakenne, talamuksesta katsottuna ventraalinen (vatsanpuoleinen). Tärkeä esim. emotionaaliselle käyttäytymiselle.

Front 204

hypovolemic thirst

Back 204

Veren tilavuuden ja paineen laskemisesta johtuva janon tunne. Syynä esim. syvä haava, oksentelu tai liiallinen hikoileminen.

Front 205

identity position

Back 205

Näkökanta, jossa henkiset prosessit ovat sama asia kuin tietynlaiset aivoprosessit, niiden kuvailu on vain toisistaan poikkeavaa. Esim. pelon tunteminen on sama asia kuin tietty aivoissa tapahtuva aktiviteettisarja. Niitä vain kuvaillaan eri termein.

Front 206

immuunijärjestelmä

Back 206

Vastustuskykyrakenne, joka suojelee elimistöä viruksilta ja bakteereilta.

Front 207

implicit memory

Back 207

Vasta sattuneen kokemuksen vaikutus muistiin ja käytökseen, jopa silloinkin kun henkilö ei tunnista tätä vaikutusta tai huomaa edes muistavansa.

Front 208

impotence

Back 208

Miehen kyvyttömyys saada erektio.

Front 209

infant amnesia

Back 209

Taipumus unohtaa suurin osa <br /><br />varhaisimpien vuosiemme tapahtumista.

Front 210

inferior

Back 210

Jonkin toisen osan alapuolella.

Front 211

inferior colliculus

Back 211

Keskiaivojen katon kummallakin puolella <br /><br />sijaitseva kukkula, jossa sijaitsee kuuloratoihin liittyviä <br /><br />heijastekeskuksia.

Front 212

inferior temporal cortex

Back 212

Aivokuoren alue, jonka solut reagoivat visuaalisen ärsykkeen muotoon suurella reseptiivisellä kentällä.

Front 213

inhibitory postsynaptic potential, IPSP

Back 213

IPSP aiheuttaa hyperpolarisaation. Aksoni hyperpolarisoi postsynaptisen solun ja samalla lisää solun negatiivista latausta ja vähentää aktiopotentiaalin mahdollisuutta. IPSP on estäjä joka vaimentaa ärsytysreaktion. IPSP on vastakohta EPSP:lle (joka aiheuttaa depolarisaation).

Front 214

inhibitory postsynaptic potential, IPSP

Back 214

Solukalvon väliaikainen hyperpolarisoituminen, jolloin aktiopotentiaalin muodostuminen tulee epätodennäköisemmäksi. Esiintyy kun synaptinen syöte avaa valikoivasti portit kalium-ioneille, jotta ne voivat poistua solusta tai kloridi-ioneille, jotta ne voivat tulla sisään soluun.<br /><br /><br /><br />Vastakohta on eksitatorinen postsynaptinen potentiaali (EPSP).

Front 215

inner-ear deafness

Back 215

Sensorineuraalinen kuulovika. Sisäkorvan tehtävä on muuttaa alkujaan ilmanpaineen aiheuttama värähtely sähkökemiallisten tapahtumien avulla hermoimpulsseiksi, jotta tieto äänestä voisi siirtyä hermoratoja pitkin aivojen kuorikerrokselle. Kuurous voi olla perinnöllistä, jolloin joillakin on jo syntyessään epänormaali sisäkorva tai se voi olla hankittua, jolloin sisäkorva on vahingoittunut esim. onnettomuuden tai infektion, kuten tuhkarokon tai aivokalvontulehduksen seurauksena. <br /><br /><br /><br />Sisäkorvan aistinsolujen värekarvat muuttavat tärykalvon ja kuuloluiden mekaaniset värähtelyt sähköimpulsseiksi. Jos värekarvat ovat tuhoutuneet, ääniaallot ja niiden aiheuttama värähtely eivät välity aivoihin asti. Sisäkorvan kuurous aiheutuu siis vauriosta hiussolussa tai kuulohermossa.

Front 216

inner ear deafness

Back 216

Sisäkorvan kuurous on seurausta simpukan, karvasolujen tai kuulohermon vaurioitumisesta. Kuuroutta voi esiintyä eri asteina ja ongelma saattaa olla vain osassa simpukkaa. Esimerkiksi kuulemisongelmia saattaa esiintyä vain korkeiden taajuuksien kuulemisessa. Kuurous voi olla perinnöllistä tai se saattaa olla seurausta ennen syntymää tai varhaislapsuuden aikana kärsityistä vaurioista. Vaurioita voivat aiheuttaa esimerkiksi äidin <br /><br />raskauden aikana sairastamat sairaudet, lapsen hapenpuute synnytyksessä, tai jatkuva altistus koville äänille. Kuulolaitteet eivät auta laajoihin hermovaurioihin, mutta pienimpiin simpukan vaurioihin laitteista on apua.

Front 217

insomnia

Back 217

Insomniaa on kolmen laista: ihmisellä voi olla vaikeuksia nukahtaa, tai hän saattaa herätä useita kertoja yössä, tai hän saattaa herätä liian aikaisin eikä pysty enää nukahtamaan takaisin. On myös mahdollista sairastaa enemmän kuin yhden tyyppistä insomniaa. Insomnia saattaa johtua jatkuvasta kovasta äänestä, stressistä, lääkityksestä tai kivuista, tai siitä että yrittää nukahtaa silloin kuin kehon lämpötila ei ole nukahtamiseen sopiva. Insomnia saattaa myös olla seurausta erilaisista neurologisista tai psykiatrisista sairauksista, kuten Parkinsonin taudista, epilepsiasta, aivokasvaimista, masennuksesta tai ahdistuksesta. Uniapnea eli hengityskatkot unen aikana on yksi syy insomniaan, samoin kuin rauhoittavien lääkkeiden käyttö unilääkkeinä. Ihmisellä on krooninen insomnia jos univaikeuksia ilmenee vähintään kolme kertaa viikossa kuukauden ajan tai enemmän. Insomniaa hoidetaan alussa yrittämällä selvittää häiriön mahdollinen syy, ja tämän <br /><br />jälkeen lääkityksen ja käyttäytymisterapian avulla.

Front 218

insulin

Back 218

Insuliini on peptidihormoni ja sitä erittyy beetasoluista. Sen eritystä säätelee ennen kaikkea veren glukoosipitoisuus. Insuliinin eritystä lisäävät useat ruuansulatuskanavan erittämistä hormoneista. Insuliini tehostaa voimakkaasti glukoosin kulkua solukalvojen läpi. Insuliinin vaikutuksesta <br /><br />glukoosin käyttö pilkkoutumisreaktioissa solun sisällä lisääntyy, samoin kuin sen varastoituminen glykogeenina ja rasvana. Insuliini ei tehosta glukoosin kulkua hermosoluihin, joten insuliinin ylimäärästä aiheutuva hypoglykemia voi aiheuttaa kouristuksia, tajuttomuutta tai kuoleman. Insuliini tehostaa aminohappojen siirtymistä soluihin, ja se lisää myös eräiden muiden pienimolekyylisten aineiden kulkua solukalvon läpi. Sillä on myös vaikutusta rasva-aineenvaihduntaan. Häirötiloja ovat diabetes ja lihavuus.

Front 219

intersex

Back 219

Ihminen jonka seksuaalinen kehitys on epäselvä. Hänellä saattaa olla sekä miehen että naisen sukupuolielimiä. Miehellä saattaa olla XY-kromosomit vaikka hänellä on naisen sukupuolielimiä ja naisella taas XX-kromosomit vaikka hän ulkoisesti muistuttaisikin miestä. Ihmisellä voi myös olla <br /><br />molemmille sukupuolille kuuluvia elimiä. Kromosomeihin ei siis voi luottaa määritettäessä kumpaa sukupuolta lapsi itse asiassa on, kromosomit eivät voi tarkasti määrittää lapsen myöhempää ulkoasua tai käyttäytymistä.

Front 220

intrinsic neuron

Back 220

Solun dendriitit ja aksonit ovat kokonaan toisen rakenteen sisällä. Esimerkiksi talamuksen intrinsisen neuronin dendriitit ja aksonit ovat talamuksen sisällä eli se kommunikoi ainoastaan muiden talamuksen solujen kanssa.

Front 221

ion

Back 221

Ioni on atomi, joka on saanut tai menettänyt yhden tai useampia elektroneita (elektroni on atomin ulkokehällä sijaitseva negatiivisesti varautunut, lähes massaton hiukkanen). Esim. Ionista Na + tai Cl -

Front 222

ionic bond

Back 222

Kemiallinen vetovoima kahden eri tavalla varautuneen ionin välillä. Positiivisesti varautuneet ionit vetävät puoleensa negatiivisesti varautuneita ioneja ja muodostavat ionisiteen.<br /><br />(Elektroneja voidaan myös luovuttaa toiselle atomille, jolloin jotkut ionit jakavat yhteisesti elektroneja, muodostaen näin toisistaan riippuvaisen, suhteellisen vahvan, kovalenttisen sidoksen).

Front 223

ionotropic effect

Back 223

Synaptinen vaikutus (= välittäjäaine sitoutuu kalvossa sijaitsevaan reseptoriin), mikä aiheuttaa lähes välittömästi porttirakennelman aukeamisen hermosolun kalvonpinnassa. Tämä mahdollistaa tiettyjen ionien kulun kalvon läpi. Porttirakennelma on kalvossa sijaitseva proteiini.

Front 224

Ipsilateral

Back 224

Kehon samalla puolella sijaitseva (oikealla tai vasemmalla).

Front 225

ischemia

Back 225

Paikallinen verenkierron riittämättömyys, koska veritulppa tai muu tukos on tukkinut verisuonen.

Front 226

James-Lange theory

Back 226

Käsitys, että fysiologinen tila aiheuttaa tunteet, eikä päinvastoin, esim. pelkään, koska juoksen pakoon.

Front 227

jet lag

Back 227

Biologisten rytmien häiriö, joka johtuu aikavyöhykkeiden ylityksestä.

Front 228

K-complex

Back 228

Terävä, korkea-amplitudinen, negatiivinen aalto, jota seuraa pienempi, hitaampi, positiivinen aalto.

Front 229

Kennard's principle

Back 229

Yleistys, jonka mukaan aivovauriosta on helpompi toipua nuorempana kuin myöhemmin elämässä. Ei aina pidä paikkaansa.

Front 230

kin selection

Back 230

Geenin valintaa sillä perusteella, että se hyödyttää yksilön sukulaisia.

Front 231

Klüver-Bucy syndrome

Back 231

Ohimolohkon tai mantelitumakkeen vauriosta tai sen poistosta johtuva normaalin pelon ja ahdistuksen puute, epätavallinen tyyneys ja kesyys apinoilla.

Front 232

Korsakoff's syndrome

Back 232

Pitkittyneestä tiamiininpuutoksesta johtuva aivovaurio, joka ilmenee muistinmenetyksenä, apatiana ja sekavuutena.

Front 233

l-dopa

Back 233

Dopamiinin esiaste, jota käytetään yleisesti Parkinsonin <br /><br />taudin hoidossa. L-dopa läpäisee veri-aivoesteen, ja keho muodostaa siitä dopamiinia.

Front 234

labelled-line principle

Back 234

Ne tietyn aistipiirin aistinsolut (reseptorit), jotka <br /><br />reagoivat rajalliseen määrään ärsykkeitä ja johtavat <br /><br />tiedon tästä suoraan aivoihin. Kuuluu kehon aistin- ja <br /><br />havaintojärjestelmään; kemialliset aistit.

Front 235

lactase

Back 235

Suolientsymi, joka on tärkeä laktoosin pilkkomiselle. <br /><br />Laktaasin vähyys johtaa laktoosin sietokyvyn alenemiseen.

Front 236

lactose

Back 236

Maitosokeri. Suurin osa nisäkkäistä menettää kyvyn <br /><br />pilkkoa sitä jo imeväisiän jälkeen (vrt. laktaasi).

Front 237

lamarckian evolution

Back 237

Tietyn rakenteen tai käyttäytymisen käyttö ja harjaannuttaminen tai vastaavasti käytön puute vaikuttaa evoluutioon - uskotaan opittujen piirteiden periytyvän. Teorian <br /><br />kehitti biologi Jean Lamarck.

Front 238

lamina

Back 238

Rivi tai kerros soluruumiita, joita muista soluista <br /><br />erottaa kerros aksoneita ja dendriittejä. Kerrosten paksuus ja ulkonevuus vaihtelevat korteksin eri osissa.

Front 239

language acquisition device

Back 239

Erään teorian mukaan ihmisillä on synnynnäinen kielenoppimismekanismi.

Front 240

lateral

Back 240

Tarkoittaa sivunpuoleista, keskitasosta kaukana olevaa. Käytetään rakenteita kuvattaessa.

Front 241

lateral geniculate nucleus, LGN

Back 241

Talamuksen tumake, joka välittää näkötietoa.

Front 242

lateral hypothalamus

Back 242

Säätelee mm. juomista ja syömistä, osallistuu homeostaasin säätelyyn.

Front 243

lateral inhibition

Back 243

Sivunpuoleinen ehkäiseminen. Tietyn hermosolun <br /><br />aktiviteetin estäminen viereisten hermosolujen aktiviteetista johtuen.

Front 244

lateral interpositus nucleus

Back 244

Tumake pikkuaivoissa, joka kontrolloi silmän räpäytysrefleksiä <br /><br />klassisessa ehdollistumisessa.

Front 245

lateral preoptic area

Back 245

Lateralinen preoptinen alue. Tämä alue sijaitsee hypotalamuksessa, jossa tietyt hermosolut kontrolloivat juomista. Tätä hypotalamuksen aluetta, jossa on janoon vaikuttavia osmoreseptoreita, sanotaan janokeskukseksi. Sijaitsee hypotalamuksessa optisen alueen edessä (preoptic).

Front 246

lateralization

Back 246

Lateralisaatio liittyy aivojen työnjakoon eli tarkoittaa aivopuoliskojen erilaistumista. Esim. lapsen oppiessa puhumaan kehittyvät samalla vähitellen hänen isoaivopuoliskonsa toiminnaltaan erilaisiksi. Lateralisaatio liittyykin pitkälti juuri puhekykyyn. Sitä ei esiinny läheisillä apinasukulaisillamme, mutta sen sijaan kyllä joillakin laululinnuilla. Ihmisenkin primaariset sensoriset alueet ovat vasemmalla ja oikealla jokseenkin samanlaiset toiminnaltaan, mutta sekundaaristen alueiden toiminta on jo melkoisesti lateralisoitunutta. Vielä pidemmälle lateralisaatio menee aivojen assosiatiivisten alueiden kohdalla.

Front 247

law of specific nerve energies

Back 247

Tietyn hermon mikä tahansa aktiviteetti välittää aina sille tyypillistä tietoa. Solut voivat viestittää tietyn tyyppisestä ärsykkeestä lisäämällä aktiopotentiaalin laukomistahtia tai vähentämällä sitä. Joissain tapauksissa vastaanotettujen aktiopotentiaalien ajoitus määrää sen, mitä havaitsemme. Tietyn hermosolun aktiopotentiaalin merkitys määräytyy muiden hermosolujen aktiviteetin kautta. Annettu impulssien taajuus saattaa tarkoittaa yhtä asiaa kun se tapahtuu yhdessä hermosolussa ja jotain toista toisessa. Tämän ilmiön Johannes Müller kuvasi vuonna1838 nimellä law of specific nerve energies. Esim. kokemuksen tasolla näemme optisen hermon toiminnan ja kuulemme kuulohermon toiminnan.

Front 248

lazy eye, amblyopia ex anopsia

Back 248

Lapsi jättää huomioimatta toisen silmän näön ja päästää silmän joskus jopa vaeltamaan toiseen suuntaan. Hoidetaan pakottamalla lapsi käyttämään toista silmää, asetetaan peite mieluummin käytetyn silmän päälle, jolloin lapsi joutuu käyttämään toista, laiskaa silmää.

Front 249

leptin

Back 249

Leptiini on rasvasolujen vapauttama hormoni. Leptiini kertoo aivoille kuinka paljon rasvaa kehossa on. Kun leptiinin taso on korkea, ruokahalu vähentyy, kun leptiinin taso on matala aivot välittävät tiedon nälästä. Lisäksi leptiini vaikuttaa ihmisen aktiivisuustasoon.

Front 250

lesion

Back 250

Leesio tarkoittaa aivojen rakenteen vauriota, esim. vaurio alueella, jonka tutkijat ovat aiheuttaneet eläimelle laboratoriossa tutkiessaan käyttäytymistä.

Front 251

leu-enkephalin

Back 251

Toinen aivojen omista opiaateista, toinen on met-enkefaliini. Peptidi-välittäjäaine, viiden aminohapon ketju, joka vähentää kivun tuntemusta. Vaikka enkefaliinien kemiallinen rakenne on hyvin erilainen kuin morfiinin, vaikuttavat ne samojen reseptorien kautta. Myös jotkut muut aivojen kemikaaleista käyttävät samoja reseptoreita ja yhteisnimi näille on endorfiinit.

Front 252

leukocyte

Back 252

Valkosolu. Immuunijärjestelmän tärkein osa. Niitä tuotetaan luuytimessä ja kuljetetaan kateenkorvaan, pernaan ja ääreisiin imusolmukkeisiin. Valkosolut vartioivat verta ja muita ruumiin nesteitä tarkistaen jokaisen solun. Ne tunnistavat kehon omat solut niiden pinnan proteiineista, eivätkä tuhoa niitä. Viruksilla, bakteereilla ja siirtoelimillä nämä pintaproteiinit ovat erilaisia ja kun valkosolut havaitsevat nämä antigeenit (antigens) ne hyökkäävät niiden kimppuun.

Front 253

limbic system

Back 253

Limbinen järjestelmä koostuu etuaivon keskenään yhteen liitettyneistä osista, jotka muodostavat rajan aivorungon ympärille. Limbinen systeemi on erittäin tärkeä motivoituneelle ja emotionaaliselle käyttäytymiselle, kuten syöminen, juominen, seksuaalinen aktiivisuus, pelko ja väkivaltaisuus.

Front 254

lithium

Back 254

Litiumin suoloja käytetään hoitona kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä (bipolaarihäiriö, maanis-depressiivinen häiriö). Se vakaannuttaa potilaan mielialoja ja ehkäisee joko manian tai masentuneisuuden laukeamisen. Australialainen J.F. Cade havaitsi vahingossa litiumin tehokkuuden. Sen käyttöä tulee säädellä tarkasti - vain vähän liian suurina annoksina se on myrkyllinen. Vielä ei tiedetä täsmälleen litiumin vaikutusmekanismeja bipolarihäiriössä.

Front 255

local anaesthetic

Back 255

Lääke, joka kiinnittyy solukalvon natrium-kanaviin ja estää siten natriumioneita pääsemästä soluun sisään. Tästä seuraa hermosolujen aktiopotentiaalien ehkäistyminen vaikutusalueella. Jos puudutusainetta käytetään aistinhermoihin, jotka välittävät kipuviestejä, se estää niiden saapumisen aivoihin.

Front 256

local neuron

Back 256

Pieni hermosolu, jolla ei ole aksonia tai jolla on vain hyvin lyhyt aksoni. Se voi välittää viestejä ainoastaan viereisille hermosoluille. Paikallisen hermosolun viestintä, potentiaalit, ovatkin porrasteisia eli eivät noudata aktiopotentiaalin "kaikki tai ei mitään" -lakia. Paikallisia hermosoluja on hankala tutkia, sillä on vaikea sijoittaa elektronia pieneen soluun vahingoittamatta sitä. Suurista hermosoluista on saatu suhteessa paljon enemmän tietoa.

Front 257

luteinizing hormone, LH

Back 257

Edemmästä aivolisäkkeestä erittyvä hormoni, joka stimuloi munasolun irtoamista. (munasolun irtoamiseen vaikuttaa myös follitropiinin - follicle stimulating hormone - lisääntynyt vapautuminen edemmästä aivolisäkkeestä).

Front 258

macrophage

Back 258

Immuunijärjestelmän solu, joka ympäröi bakteerin tai muun tunkeutujan, sulattaa sen ja asettaa sen antigeenit alttiiksi magrofagin omalla pinnalla.

Front 259

magnetic resonance imaging, MRI

Back 259

Menetelmä, joka perustuu elävien aivojen kuvantamiseen hyödyntämällä magneetti- ja radiotaajuuskenttiä. Niiden avulla tehdään atomeja, joilla on pariton atomipaino, mistä johtuen atomit pyörivät samansuuntaisesti. Tämän jälkeen kentät poistetaan ja mitataan atomien vapauttama energia.

Front 260

magnetoencephalograph, MEG

Back 260

Laite, joka mittaa aivotoiminnan synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä.

Front 261

magnocellular neuron

Back 261

Näköjärjestelmän suuri hermosolu, joka on herkkä muuttuville tai liikkuville ärsykkeille suhteellisen laajalla näkökentällä.

Front 262

maintenance insomnia

Back 262

Toistuva heräily yön aikana nukahtamisen jälkeen.

Front 263

major depression

Back 263

Tila, jossa henkilö kokee surullisuutta, avuttomuutta, energian puutetta ja kyvyttömyyttä nautintoihin useampien viikkojen ajan kerrallaan. Lisäksi voi esiintyä univaikeuksia ja arvottomuuden tunnetta.Masennus on usein jaksoittaista.

Front 264

mania

Back 264

Tila, jossa henkilö kokee levotonta aktiivisuutta, kiihtymystä, innostusta ja pursuavaa itseluottamusta sekä näkee vähän esteitä toiminnalleen.

Front 265

MAO-inhibitor, monoamine oxidase inhibitor

Back 265

Kemikaali, joka estää entsyymi monoamini oxidasia toimimasta. Lääke joka estää MAO-entsyymiä metabolisoimasta kalekoliamiineja ja serotoniinia tehottomaan muotoon.

Front 266

mass action

Back 266

Aivokuoren toimintaperiaate (teoria), jossa ajatellaan aivokuoren toimivan yhtenä koordinoituna hermokudoksen muodostamana kokonaisuutena kaikessa monimutkaisessa toiminnassa (vastakohtana toiminnallisesti erikoistuneet alueet). Enemmän aivokuorta jotaisi parempaan suoriutumiseen.

Front 267

materialism

Back 267

Ajattelutapa, jonka mukaan kaikki, mikä on olemassa, on materiaalista, fysikaalista. Kaikki henkiset ilmiöt ovat selitettävissä fysikaalisten ilmiöiden kautta.

Front 268

medial

Back 268

(Rakenteen) keskikohtaa kohti suuntautuva, sivuilta poispäin.

Front 269

midbrain

Back 269

Väliaivojen takana, aivorungon yläosassa sijaitseva aivojen osa. Keskimmäinen aivojen osa, johon kuuluvat niiden yläkukkulat (superior colliculus), alakukkulat (inferior colliculus), keskiaivojen katto (tectum) ja keskiaivojen peite (tegtentum). Näkö- ja kuuloinformaatioon erikoistuneet tumakkeet sijaitsevat aivojen tässä osassa.

Front 270

middle-ear deafness

Back 270

Vaurio, joka johtuu keskikorvan luiden kyvyttömyydestä johtaa ääniaaltoja simpukkaan (cochlea). Simpukka ja kuulohermo toimivat normaalisti. Äänet, jotka johtuvat ohi keskikorvan luiden ja kudosten on mahdollista kuulla (esimerkiksi oma puhe). Pitkittyessään voidaan hoitaa joko leikkauksella tai kuulolaitteiden avulla.

Front 271

migration

Back 271

Liikehdintä (vaellus) joka syntyy, kun alkeelliset hermosolut ja hermotukisolut (gliasolu) vaeltavat kohti lopullisia kohteitaan aivoissa.

Front 272

mind-body problem, mind-brain problem

Back 272

Kysymys mielen ja ruumiin tai mielen ja aivojen välisestä suhteesta toisiinsa. Kysymys on klassinen ja perustavanlaatuinen käyttäytymisen ja aivotoiminnan tutkimuksessa.

Front 273

mitochondrion

Back 273

Solun aineenvaihdunnan ja energian tuoton keskus. Tarvitsee energiaa ja happea toimiakseen.

Front 274

molecule

Back 274

Yhdisteen pienin mahdollinen yksikkö, johon ainemäärä voidaan jakaa sen kemiallisten ominaisuuksien muuttumatta.

Front 275

monism

Back 275

Teoria jonka mukaan universumissa on vain yksi aines. Fyysinen ja henkinen eivät ole erillisiä.

Front 276

monoamine

Back 276

Ei-hapan välittäjäaine joka sisältää aminoryhmän NH3. Se muodostuu joidenkin aminohappojen aineenvaihdunnan tuloksena.

Front 277

monoamine oxidase

Back 277

Entsyymi, joka muuttaa katekolamiinit ja serotoniinit synaptisesti ei aktiiviseen muotoon.

Front 278

monoamine oxidase, MAO

Back 278

Entsyymi, joka muuttaa katekoliamiinien ja serotoniinin synaptisesti epäaktiiviseen muotoon estäen niiden toiminnan. MAO -estäjiä käytetään masennuslääkkeinä.

Front 279

monozygotic

Back 279

Identtinen kaksonen. Jakautunut yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta.

Front 280

Morris search task

Back 280

Toimintatapa jossa koehenkilön täytyy löytää tiensä osittain/hieman upoksissa olevan korokkeen luokse jota ei voi nähdä sameassa vedessä.

Front 281

motion blindness

Back 281

Heikentynyt kyky aistia/havaita liikkeiden suunta ja nopeus, <br /><br />vaikka näkökyvyssä ei olisi mitään vikaa.

Front 282

motor cortex

Back 282

Aivojen se osa, joka ohjaa liikkeitä.

Front 283

motor neuron

Back 283

Hermosolu, joka saa syötettä muilta hermosoluilta ja välittää impulssit soluruumiistaan (selkäytimessä) lihakseen tai rauhaseen.

Front 284

motor program

Back 284

Liikkeiden rakentunut järjestelmäsarja, joka voidaan toteuttaa/tuottaa yhdellä käskyllä. Esim. pallon heitto, jossa jokaista käden liikettä ei tarvitse erikseen miettiä.

Front 285

muscle spindle

Back 285

Lihasukkula. Lihaksessa oleva, sen suuntainen, aistinelin, joka reagoi lihaksen venytykseen.

Front 286

mutation

Back 286

Pysyvä perintöaineksen muutos, joka voi siirtyä myös seuraaviin sukupolviin. Geenimutaatio on yhden yksittäisen geenin vaurio. Geenimutaatiot jaetaan emässubstituutioon ja vaiheismutaatioon. Toisen mutaatioryhmän muodostavat kromosomimutaatiot.

Front 287

myasthenia gravis

Back 287

Sairaus, jonka oireena on voimakas lihasheikkous ja lisääntyvä <br /><br />lihasten väsyminen ilman lihasten surkastumista. Terveellä ihmisellä motorinen päätelevy (motor end-plate) kuuluu hermo-lihasliitokseen ollen lihassyyn solukalvon erilaistunut alue. Tässä kohdin on reseptoreita (kolinergisia reseptoriproteiineja, vastaanottomolekyylejä) motorisen hermopäätteen vapauttamalle välittäjä-aineelle (asetyylikoliinille). Myasthenia gravis-potilaalla on useissa asetyylikoliinireseptoreissa salpaavia vasta-aineita. Siksi impulssin johtuminen vaikeutuu ja potilas väsyy tavallista helpommin. Syynä on ihmisen näitä vastaan kehittämä vasta-aine.

Front 288

myelin sheat

Back 288

Myeliinituppi, hermosolun viejähaaraketta ympäröivä tuppi, joka muodostuu samankeskisistä kerroksista, joissa on vuorotellen rasvaa ja valkuaisainetta. Hermoimpulssi pystyy kulkemaan aksonissa sitä nopeammin, mitä paksumpi myeliinituppi on. Jos myeliini tuhoutuu (demyelinaatio) tai <br /><br />liukenee (myelinolyysi), hermosolu ei pysty välittämään hermoimpulsseja. Tämä johtaa erilaisiin oireisiin, kuten halvauksiin, tuntoaistin häiriöihin.

Front 289

myelinated axon

Back 289

Myeliinin peittämä viejähaarake.

Front 290

myelination

Back 290

Myeliinin muodostuminen aksonin ympärille, eli viejähaarakkeeseen.

Front 291

neurotrophin

Back 291

Hermostoon vaikuttava kemikaali, joka tukee hermosolujen eloonjääntiä ja toimintaa. Neurotrofiset tekijät ohjaavat monia solujen kehittymiseen, erilaistumiseen ja selviytymiseen liittyviä toimintoja etupäässä hermostossa, mutta myös muissa kudoksissa.

Front 292

nicotine

Back 292

Tupakan pääalkaloidi, jota saadaan tupakkakasvin lehdistä. Myrkyllinen, väritön ja emäksinen neste, voimakas keskushermostomyrkky. Nikotiini kiihottaa hermostoa, supistaa verisuonia ja aiheuttaa pahoinvointia, mutta elimistö tottuu siihen vähitellen. Nikotiini stimuloi kehon tiettyjä (acetylcholine) reseptoreja.

Front 293

night terror

Back 293

Ilmiö, jossa ihminen herää unesta kauhun valtaamana. Sisältää voimakasta tuskan kokemista, pelkoja, kohonnutta sydämenlyöntiä, itkua, huutoa sekä kykenemättömyyttä selittää tapahtunutta. Yöllisistä kauhukohtauksista kärsivät näkevät usein epämiellyttäviä eläimiä tai ihmisiä huoneessa, heillä on vaikeuksia herätä eivätkä he seuraavana päivänä muista yön tapahtumia. Ilmenee kaiken ikäisillä ja kulkee usein suvussa, mutta ei ole vaarallinen. Yöllinen kauhukohtaus kestää yleensä noin parikymmentä minuuttia, ilmeten REM unta edeltävässä neljännessä univaiheessa (nREM). Tämä erottaa ne painajaisista, jotka voivat ilmetä missä tahansa unen vaiheessa. Ilmiön syytä ei toistaiseksi ole selvitetty.

Front 294

nitric oxide

Back 294

Kaasu, joka hermostossa osallistuu muistijäljen syntymiseen. Välittää kehoon signaaleja, jotka vaikuttavat solujen toimintaan. Koska typpioksidi on vapaasti liikkuva kaasu, se vaikuttaa laajemmalla alueella kuin perinteiset hermopäätteiden välittäjäaineet.

Front 295

NMDA receptor

Back 295

Yksi glutamaatin, aivojen tärkeimmän välittäjäaineen, kolmesta reseptorista. Esiintyy lähes kaikissa keskushermoston neuroneissa ja vaikuttaa muistin toimintaan. NMDA = N-metyyli-D-aspartaatti.

Front 296

node of Ranvier

Back 296

Kahden oligodendrosyytin muodostaman tuppiosan väliin jäävä lyhyt paljas alue. Aksonien myeliinitupessa myeliinittömiä alueita, jotka sijaitsevat 0.5 - 2 mm välein.

Front 297

omnivores

Back 297

Eläin, jotka syö sekä lihaa että kasveja/kasviksia.

Front 298

onset insomnia

Back 298

Vaikeus saada unta, nukahtaa. Yleisoireena mm. depressiosta, stressistä, sairaudesta, alkoholin ja lääkkeiden käytöstä. Nukahtamisvaikeus on opittu tapa, jossa usein jo ennakkoon pelkää sänkyyn menoa. Sänkyyn ei saa jäädä pyörimään. Ellei uni tule, nouse tekemään aikaisemmin suunniteltuja askareita. Nukkumaan voi mennä vasta sitten kun todella nukuttaa. Aamulla ei ole ainakaan sen väsyneempi. Voi myös opetella rentoutumaan sängyssä. Rentoutuneena lepääminen korvaa huomattavan osan unesta ja nukahtaminen saattaa salaa tullakin.

Front 299

ontogenetic explanation

Back 299

Kuinka rakenne tai käytös kehittyy yksilön tasolla; kuinka käyttäytyminen kehittyy hermojärjestelmän yksilöllisen kehityksen (oppiminen, muisti) tuloksena geneettiselle, evoluution luomalle pohjalle.

Front 300

operant conditioning

Back 300

Ehdollistumisen tyyppi, jossa vahvistaminen tai rangaistus muuttaa toiminnan todennäköisyyttä. Skinner loi operantin ehdollistumisen teorian eläinkokeiden pohjalta. Tutkimuksissaan Skinner pyrki muokkaamaan koe-eläinten jo olemassa olevia käyttäytymismuotoja ehdollistamisen avulla. Keskeisellä sijalla Skinnerin operantin ehdollistumisen teoriassa on reaktion vahvistaminen positiivisesti (palkitseminen) ja negatiivisesti (rankaiseminen). Hänen mukaansa ihmisen toivottuja käyttäytymismuotoja tuli palkita ja ei-toivotuista käyttäytymis-muodoista tuli seurata rangaistus. Vahvistamisen välittömyyden periaatteen mukaan palautteen käyttäytymisestä tuli seurata välittömästi.

Front 301

opiate

Back 301

Huumelaatu, joka on peräisin unikosta tai on samanlainen kuin unikosta peräisin olevat. Oopiumiunikosta (Papafer somniferum) saatavia aineita kutsutaan yleisnimellä opiaatit. Kasvin siemenkodista erittyvästä raakaoopiumista valmistetaan uuttamalla morfiinia ja tebaiinia ja niistä edelleen kemiallisesti muita opiaatteja, esimerkiksi heroiinia. Opiaatit saavat aikaan voimakkaan hyvänolontunteen, mistä seuraa jännitystilojen ja ahdistuneisuuden laukeaminen. Samalla katoavat seksuaaliset tarpeet, ruokahalu ja kivut.

Front 302

opioid mechanisms

Back 302

Opiaattihuumeille tai vastaaville kemikaaleille responsiiviset systeemit. Opioidit ovat opiootit ja endorfiinit.

Front 303

opponent-process theory

Back 303

Värinäkö perustuu parittaisiin vastakohtiin; musta-valkoinen, punainen-vihreä ja keltainen-sininen.

Front 304

optic chiasm

Back 304

Kohta, jossa noin puolet kunkin silmän aksoneista ylittyy toiselle aivojen puolelle.

Front 305

optic nerve

Back 305

Gangliosolujen aksonit yhdistyvät näköhermossa, joka johtuu silmästä aivoihin.

Front 306

orbital frontal cortex

Back 306

Etuotsalohkon etummaisin alue.

Front 307

organizing effect

Back 307

Hormonien järjestävät vaikutukset tapahtuvat pääosin herkässä kehityksen vaiheessa; niillä on pitkäkestoisia vaikutuksia.

Front 308

organum vasculosum laminae terminalis, OVLT

Back 308

Kolmannen aivokammion seinämän rakenne. Herkkä veren osmoottisen paineen vaihtelulle.

Front 309

osmotic pressure

Back 309

Veden pyrkimys virrata läpi puoliläpäisevän kalvon alhaisemman pitoisuuden alueelta korkeamman pitoisuuden alueille.

Front 310

oval window

Back 310

Jalustimen viereinen kalvo sisäkorvassa. Korvan luut: jalustin, alasin ja vasara vahvistavat tärykalvon värähtelyä, jonka soikea ikkuna välittää edelleen sisäkorvaan.

Front 311

ovaries

Back 311

Sijaitsevat vatsaontelon molemmilla puolilla. Erittävät kahta hormonia ja tuottavat kerran kuukaudessa yhden munasolun.

Front 312

oxytocin

Back 312

Peptidirakenteinen hormoni, joka erittyy aivolisäkkeen takalohkosta. Tärkeä vanhemmuus- ja seksuaalikäyttäytymiselle. Oksitosiini käynnistää kohdun ja maitorauhastiehyiden supistumisen. Sen eritys ja siten herumisrefleksi ovat herkkiä stressille, väsymykselle ja mielipahalle. Toimii myös välittäjäaineena.

Front 313

Pacinian corpuscle

Back 313

Ihon reseptorisolu, joka on herkkä nopealle liikkeelle tai korkeataajuuksiselle värähtelylle.

Front 314

panic disorder

Back 314

Satunnaisia kohtauksia, joihin liittyy äkillistä voimakasta ahdistusta, pelkotilaa, hengästymistä, sydämentykytystä, uupumusta, ja huimausta, jolloin ihminen ei asianmukaisesti kykene hallitsemaan käyttäytymistään.

Front 315

papilla

Back 315

Kielen pinnan rakenneosa, kohouma jossa makusilmut<br /><br />sijaitsevat.

Front 316

paradoxical sleep

Back 316

Unen vaihe, jossa aivosähkökäyrä on valvetilaa muistuttava, aivojen aktiviteetti siis suhteellisen suurta. Suuret lihakset ovat täysin rentoutuneita.

Front 317

parallel fibers

Back 317

Pikkuaivoissa. Aksoneita, jotka sijoittuvat rinnakkaisesti suhteessa toisiinsa, mutta kohtisuoraan suhteessa purkinjen solujen litteisiin tasoihin.

Front 318

parasympathetic nervous system, PNS

Back 318

Autonomisen hermoston toinen pääosa. Säätelee esm. aineenvaihduntaa. Osittain vastakkainen sympaattisen hermoston kiihdyttäville toiminnoille.

Front 319

paraventricular nucleus, PVN

Back 319

Hypotalamuksen tumake, jonka toiminta johtaa aterioiden koon pienentymiseen ja vauriot niiden koon kasvuun.

Front 320

parietal lobe

Back 320

Yksi isojenaivojen neljästä lohkosta. Muut ovat otsalohko, takaraivolohko sekä ohimolohko. Päälakilohko sijoittuu takaraivolohkon ja isoaivojen keskiuurteen (central sulcus) väliin.

Front 321

peptide

Back 321

Aminohappoketju, proteiinien perusrakenneyksikkö. Rakentuu proteiinisynteesissä ribosomeilla. Kaikkia elävä koostuu proteiineista ja proteiinien toiminta perustuu tertiäärirakenteeseen ja siten entsymaattiseen toimintaan, esim. reseptorit vaihtavat konfirmaatiota kun ligandi tarttuu ja aiheuttaa kasteen.

Front 322

peptide hormone

Back 322

Pooliton hydrofiilinen aminohapoista koostunut hormoni,<br /><br />joka sitoutuu solukalvon reseptoreihin.

Front 323

periaqueductal gray matter

Back 323

Aivorungon alue johon tulee hermopäätteet.

Front 324

periodic limb movement disorder

Back 324

Aivot toimii unen aikana aiheuttaen tahdosta riippumatonta liikehdintää, refleksejä.

Front 325

periovulatory period

Back 325

Ovulaatio, FSH laskee ja LH nousee, FSH kypsyttää munarauhasen DHS tason nousu saa LH:n nousemaan joka irrottaa munasolun, FSH laskee. LH stimuloi munarauhasen keltarauhaseksi joka tuottaa progesteronia, tällöin kohtu valmis raskauteen. Jos ei hedelmöityksiä keltarauhanen surkastuu ja vuotaa pois.

Front 326

peripheral nervous system

Back 326

Hermot aivojen ja selkäytimen ulkopuolella. Ääreishermosto koostuu vievistä ja tuovista hermosyistä, jotka kuljettavat impulseja aistinreseptoreista keskushermostoon ja keskushermostosia käskyjä lihaksiin. Jakautuu somaattiiseen (tahdonalainen) ja autonomiseen (tahdoton) hermostoon. <br /><br />Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen, jonka päävälittäjäaine on adrenaliini, ja parasympaattiseen jonka päävättäjäaine on noradrenaliini, hermostoon.

Front 327

petit mal seizure, absence seizure

Back 327

Epileptinen kohtaus, jonka aikana henkilö tuijottaa ilmeettömästi reagoimatta, puhumatta tai liikkumatta äkillisesti, ehkä vain räpyttelee silmiään tai riiputtaa päätään. Kohtauksen aikana tietoinen tajunta on häiriintynyt.

Front 328

poverty of the stimulus argument

Back 328

Noam Chomskyn mukaan lapsen kielioppirakenteiden nopea oppiminen on synnynnäinen taito, eikä opittu. Tästä on osoituksena se, että lapset kuulematta (montaa) esimerkkiä jostain tietystä kieliopillisesta rakenteesta, hallitsevat sen, vaikkeivät periaatteessa ole voineet oppia sitä.

Front 329

precentral gyrus

Back 329

Aivokuoren keskiuurteen (central sulcus) edessä sijaitseva aivopoimu. Ensimmäisen liikeaivokuoren sijaintialue. Motorisen säätelyn pyramidijärjestelmän aksoneitten pääasiallinen lähtöpiste. Etukeskipoimu on erikoistunut kontrolloimaan hienomotorisia liikkeitä kuten esim. yhden sormen liikettä.

Front 330

prefrontal cortex

Back 330

Otsalohkon etummaisin osa. Ei minkään aistin erityinen kohde, mutta saa tietoa kaikista aistijärjestelmistä, myös vartalon sisältä, ja on tässä mielessä ainutlaatuinen osa aivokuoresta. On aktiivinen ennen liikkeen suoritusta. Toimintoja ovat tarkkaavaisuuden siirtäminen, toiminnan suunnittelu ja viivästetty vaste. 'Persoonallisuuden' sijaintipaikka.

Front 331

prefrontal lobotomy

Back 331

Etuotsalohkon lobotomia. Kirurginen toimenpide, jolla katkaistaan etuotsalohkojen yhteys muihin aivokuoren osiin. Käytettiin 40- 50-luvulla mm. skitsofreniapotilaiden hoidossa. Lobotomian seurauksia ovat mm. apatia, aloitekyvyttömyys, muistihäiriöt, turtuneet tunteet, kasvojen ilmeettömyys.

Front 332

premenstrual syndrome (PMS)

Back 332

Premenstruaaliset eli kuukautisia edeltävät oireet mm. mielialamuutokset, ahdistus, ärtyneisyys sekä masentuneisuus vaivaavat joitain naisia kuukautisia ennen. Biologisia syitä oireille ovat hormonaaliset heilahtelut; estrogeenin ja progestronin väheneminen, kortisolin lisääntyminen, vasopressiinin vähäisyys, sekä välittäjäaineiden dopamiinin, serotoniinin ja noradrenaliinin vähentynyt aktiviteetti.

Front 333

premotor cortex

Back 333

Ensimmäisen liikeaivokuoren edessä sijaitseva isojen aivojen otsalohkon kuorialue, joka ohjelmoi vastakkaisen kehonpuoliskon liikekokonaisuuksia. Premotorinen aivokuori on aktiivinen juuri ennen liikkeen suorittamista, vähemmän aktiivinen liikkeen aikana. Premotorisen aivokuoren vaurio voi aiheuttaa epätäydellisiä tai huonosti suunniteltuja toimintoja kuten esim. käynti suihkussa vaatteet päällä tai suolan ripottelu teehen ruuan asemasta.

Front 334

primary motor cortex

Back 334

Isoaivojen otsalohkon takaosassa sijaitseva alue, jossa ovat edustettuina liikkeisiin osallistuvat ruumiinosat. Yliedustettuina ovat etenkin kasvot, kieli sekä kädet. Vastaavasti vartalon suuret lihakset ovat aliedustettuina. Primaarisen motorisen aivokuoren ärsytys aiheuttaa liikehdintää raajojen lihasryhmissä, ei yksittäisissä lihaksissa. Aivokuorelta ei ole suoraa yhteyttä lihaksiin.

Front 335

primary visual cortex

Back 335

Sijaitsee takaraivolohkossa, jossa ovat edustettuina näkökentän osat: näkökentän vasen puoli oikeassa, oikea vasemmassa takaraivolohkossa. Alue, jossa näköhavaintoa ensimmäisenä käsitellään aivokuorella. Primaari näköaivokuori käsittelee vain oman aistipiirinsä informaatiota.

Front 336

priming

Back 336

Ilmiö, missä sanan/sanojen kuuleminen tai näkeminen nostaa hetkellisesti ihmisen todennäköisyyttä käyttää juuri ko. sanaa/sanoja.

Front 337

problem of other minds

Back 337

Vaikeus tietää, onko muilla ihmisillä (tai eläimillä) tietoisia kokemuksia.

Front 338

procedural memory

Back 338

Motoristen toimintojen muisti: Tietoisesta muistista riippumaton taitomuisti, jossa muistiin taltioitu tieto ilmenee suorituksena.

Front 339

productivity

Back 339

Kielen kyky, mahdollisuus, tuottaa uusia signaaleita esittämään uusia ajatuksia.

Front 340

progesterone

Back 340

Steroidihormoni joka mm. valmistaa kohtua raskautta <br /><br />varten ja ylläpitää raskautta.

Front 341

proliferation

Back 341

Uusien solujen tuottaminen, lisääntyminen.

Front 342

propagation of the action potential

Back 342

Aktiopotentiaalin eteneminen aksonia pitkin.

Front 343

proprioceptor

Back 343

Aistinsolu, joka reagoi kehon osan asentoon ja liikkeeseen (esim. lihas).

Front 344

prosopagnosia

Back 344

Heikentynyt kyky tunnistaa ihmiskasvoja.

Front 345

prostaglandin

Back 345

Kehon unta edistävät kemikaalit.

Front 346

prostaglandin E1 and E2

Back 346

Tulehduksen aikana syntyviä kemikaaleja, jotka aiheuttavat kohonneen ruumiinlämmön (kuumeen) ja suuremman unen tarpeen.

Front 347

protein hormone

Back 347

Hormoni, joka koostuu pitkästä aminohappoketjusta.

Front 348

proximal

Back 348

Tarkastelukohtaa lähellä.

Front 349

psychoneuroimmunology

Back 349

Tieteenala, jossa tutkitaan miten kokemukset (etenkin stressaavat) vaikuttavat kehon puolustusjärjestelmään (immuunijärjestelmä) ja miten puolustusjärjestelmä vaikuttaa puolestaan keskushermostoon.

Front 350

psychophysical observation

Back 350

Tarkkailijan kertoma raportti siitä, miten hän on havainnut tietyt ärsykkeet.

Front 351

puberty

Back 351

Sukukypsyyden alkamisikä. Noin 11. ja 17. ikävuoden väliin<br /><br />sijoittuva ikävaihe, jolle on ominaista fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kypsyminen.

Front 352

punishment

Back 352

Tapahtuma, joka vähentää sitä edeltävän vasteen esiintymistiheyttä.

Front 353

pupil

Back 353

Iiriksen keskellä oleva aukko, jonka läpi valo tulee sisään.

Front 354

purines

Back 354

Kemikaalien luokka, joka sisältää adenosiinin. Kaksirenkainen orgaaninen emäs, mm. nukleiinihapoissa esiintyvien adeniinin ja guaniinin rakenneosa.

Front 355

Purkinje cell

Back 355

Hermosolutyyppi pikkuaivoissa; hyvin litteä solu, joka on kohtisuorassa tasossa muita Purkinjen soluja vastaan.

Front 356

putamen

Back 356

Isojen aivojen kuoren alainen rakenne (linssitumakkeen lateraalinen osa), osa tyvitumakeitta.

Front 357

rabies

Back 357

Viruksen aiheuttama sairaus, joka vaurioittaa aivoja, etenkin ohimolohkoa, aiheuttaen väkivaltaista käyttäytymistä. Leviää ihmiseen eläimen puremasta (aiheuttaa hoitamattomana kuolemaan päättyvän aivotulehduksen, eläimissä raivotaudin).

Front 358

receptor potential

Back 358

Receptor potential = reseptoripotentiaali; vastaanottavan solukalvon paikallinen negatiivisen varauksen kasvaminen tai väheneminen, reseptoripotentiaalin voimakuus määrittää kiihtymisen (eksitoitumisen) tai estymisen (inhiboitumisen). Aistinreseptorit tuottavat resptoripotentiaaleja kun ärsyke aktivoi ne.<br /><br />Ärsykkeen saavuttaessa reseptorin käynnistyy sarja tapahtumia, jotka muuttavat ärsykkeen havainnoksi.<br /><br /><br /><br />Reception = vastaanotto ; aineellisen energian absorboituminen aistinreseptoriin<br /><br />Transduction = muuntautuminen; aineellinen energia muuntautuu elektrokemialliseksi malliksi hermosolussa<br /><br />Coding=koodaus; yhteys ärsykkeen tietyn piirteen ja hermostollisen toiminnan tietyn piirteen välillä<br /><br /><br /><br />Jokainen reseptori on erikoistunut absorboimaan tiettyä energiaa , jonka se sitten muuttaa elektrokemikaaliseen muotoon aivoissa.

Front 359

recessive gene

Back 359

Recessive gene = väistyvä geeni; väistyvä geeni ilmentyy vain homotsygoottina.<br /><br /><br /><br />Geeni on peritymisen yksikkö, joka säilyttää rakenteellisen identiteettinsä sukupolvesta toiseen. Geenit ovat parittaisia, sillä kromosomit ovat parittaisia, lukuunottamatta sukupuolikromosomeja. <br /><br /><br /><br />Yksilön, jolla vastingeenit parittaisissa kromosomeissa ovat identtisiä, sanotaan olevan homotsygootti tämän geenin suhteen. Yksilön, jolla vastingeenit parittaisissa kromosomeissa ovat erilaisia, sanotaan olevan heterotsygootti tämän geenin suhteen.

Front 360

reciprocal altruism

Back 360

Reciprocal altruism = vastavuoroinen altruismi; altruististen geenien levinnäisyyttä evoluutio teoriassa selitetään sillä, että yksilö auttaa sitä, joka vastavuoroisesti auttaa häntä. Vastavuoroisen altruismin toteutuminen edellyttää hyvin kehittyneitä aivoja ja tunneälyä. Ehkä tästä syystä altruismi on yleisempää ihmisillä kuin muilla nisäkkäillä.

Front 361

recombination

Back 361

Recombination=uudelleen yhdistely; geeni on periytymisen yksikkö, joka säilyttää rakenteellisen identiteetinsä sukupolvesta toiseen. Evoluution yksi mahdollistaja on rekombinaatio, jossa tietyt geenit toiselta ja tietyt toiselta vanhemmalta yhdistyvät siten, että muodostuu piirteitä, joita ei ole kummallakaan vanhemmista.

Front 362

red nucleus

Back 362

Kaikkien aivoista tulevien viestien täytyy käydä ydinjatkeessa ja selkäytimessä, joka kontrolloi lihaksia. Aivoista tulevat lukuisat syötteet muodostavat kaksi rataa, selkäytimen selänpuoleisen radan ja vatsanpuoleisen, kaukana reunasta olevan radan. (rata = joukko aksoneita keskushermostossa).<br /><br /><br /><br />Red nucleus = punatumake ( joukko hermosolujen soluruumiita, yleensä keskushermoston sisäpuolella), on osa keskiaivojen rakennetta, jonka aksonit yhdistyvät selkäytimen selänpuoleiseen rataan. Liikeaivokuorelta ja punatumakkeesta lähtevät radat kontrolloivat kehon distaalisia (etäisiä) osia, esim. käsien ja jalkojen lihaksia. Liikeaivokuoren merkitys on suurempi harjoittamattomien ja täsmällisten liikkeiden hallinnassa (esim. pianonsoitto).

Front 363

reflex

Back 363

Reflex = refleksi; pysyvä, automaattinen vaste ärsykkeeseen.<br /><br /><br /><br />Yleisesti ajatellaan refleksien olevan tahdosta riippumattomia, koska niihin ei voida vaikuttaa pakottamisella, rangaistuksilla eikä motivoinnilla. esim. pupillin reagointi valoon. Monet toiminnot ovat kuitenkin yhdistelmä tahdonalaisista ja tahdosta riippumattomista toiminnoista esim. nieleminen. Vastasyntyneillä on refleksejä, jotka häviävät iän myötä esim. tarttuminen. Nämä refleksit saattavat aktivoitua hetkellisesti esim. alkoholin vaikutuksesta.<br /><br /><br /><br />Esimerkiksi jalan ojennusrefleksissä aistinhermosolu kiihdyttää välittäjäneuronin toimintaa, joka kiihdyttää liikeneuronin toimintaa, joka aktiovoi lihaksen. Refleksin syntyminen edellyttää aktiopontetiaalin lisäksi tiedon kulkua neuronilta toiselle.

Front 364

reflex arc

Back 364

Hermosolujen piiri tuntoaistinsolusta lihaksen vasteeseen, joka tuottaa heijasteen (refleksin).

Front 365

refractory period

Back 365

Palautumisaika. Aktiopotentiaalin jälkeen solu ei hetkeen kykene tuottamaan uutta aktiopotentiaalia tai kynnys sille nousee.

Front 366

reinforcement

Back 366

Tapahtuma, joka lisää sitä edeltäneen käytöksen esiintymistä tulevaisuudessa.

Front 367

relative refractory period

Back 367

Suhteellinen palautumisaika. Hetki absoluuttisen palautumisajan jälkeen, jonka aikana kalium-portit ovat vielä normaalia enemmän auki ja solu vaatii normaalia voimakkaamman ärsytyksen aktiopotentiaalin tuottamiseksi.

Front 368

releasing hormone

Back 368

Hypotalamuksen erittämä hormoni, jonka avulla se säätelee aivolisäkkeen toimintaa. Vapauttajahormoni kulkeutuu veren mukana aivolisäkkeen etuosaan ja säätelee siellä kuuden muun hormonin toimintaa.

Front 369

REM behavior disorder

Back 369

Tila REM-unen aikana, jolloin ihminen liikkuu voimakkaasti ympäriinsä. Unet voivat olla väkivaltaisia, henkilö voi potkia ja hypähdellä. Usein henkilö voi vaurioittaa omaisuutta sekä vahingoittaa itseään tai muita. Ihminen toimii samalla tavalla kuin mitä unta hän näkee. Esimerkiksi jos ihminen unessa potkii, hän potkii myös oikeasti.

Front 370

REM sleep

Back 370

Vilkeuni. Unen vaihe, jota luonnehtivat nopeat silmänliikkeet (josta nimi), aivojen kohonnut aktiviteetti ja suurten lihasten rentoutuneisuus. jonka aikana liikehditään ja nähdään unia.

Front 371

repair and restoration theory of sleep

Back 371

Unen tehtävänä on palauttaa ihmisen keho, ja varsinkin aivot, entiselleen päivän rasituksista.

Front 372

resting potential

Back 372

sähköjännite yli hermosolun kalvon, kun hermosolua<br /><br />ei stimuloida (levossa).

Front 373

reticular formation

Back 373

Hermosolujen ja hermosyiden verkosto ydinjatkeessa ja muissa osissa aivorunkoa. Säätelee selkäytimen motorisia alueita ja lähettää syötettä aivokuorelle, joka kohottaa vireyttä ja tarkkaavaisuutta.

Front 374

retina

Back 374

Silmän takapinta, jolla sijaitsee näköreseptoreita. Esimerkiksi vasemmalta silmään tuleva valo osuu oikealle puolelle retinaa ja päinvastoin.

Front 375

retinal disparity

Back 375

Ero siinä, mitä vasen silmä näkee ja mitä oikea silmä näkee (samasta avaruuden pisteestä). Syvyyden havaitseminen perustuu tähän ilmiöön.

Front 376

Retinex theory

Back 376

Teoria, jonka mukaan määrittääkseen värihavainnon aivokuori vertaa tietoa, joka on saapunut eri osista verkkokalvoa.

Front 377

retrograde amnesia

Back 377

Muistinmenetys, jolloin ei muista aivovauriota edeltäviä tapahtumia.

Front 378

reuptake

Back 378

Presynaptinen pääte imee itseensä välittäjäaineen uudelleenkäyttöä varten.

Front 379

ribosome

Back 379

Paikka, jossa solu syntesisoi uusia proteiinimolekyylejä.

Front 380

RNA

Back 380

Ribonukleiinihappo, yksöissäie; toimii mallina proteiinimolekyylin synteesille

Front 381

rod

Back 381

Toinen näköreseptorisoluista. Sijaitsee verkkokalvolla. Liittyy ääreis- ja hämäränäköön, ei osallistu värien havaitsemiseen.

Front 382

rooting reflex

Back 382

Kun vauvan poskea hipaisee, kääntää tämä vaistomaisesti päänsä kosketuksen suuntaan ja alkaa imemään.

Front 383

saccade

Back 383

Silmän ballistinen liike katseen yhdestä kiintopisteestä (fiksaatiosta) toiseen.

Front 384

sagital plane

Back 384

Aivojen läpileikkaus, joka näyttää aivojen rakenteet sivusta katsottuina.

Front 385

saltatory conduction

Back 385

Aktiopotentiaalin siirtyminen hermosolussa myeliinituppien välissä olevien Ranvierin kuroumien välillä. Natrium aiheuttaa positiivisten ionien hylkimisen ja niiden leviämisen seuraavaan kuroumaan, jossa aktiopotentiaali regeneroituu.

Front 386

Schachter-Singer theory

Back 386

Teoria, jonka mukaan henkilön käsitys hänessä tapahtuvista fysiologisista muutoksista määrää tunteen vahvuuden, mutta vasta tilanteen kognitiivinen arviointi saa henkilön tunnistamaan tunteen luonteen (esim. pelko tai viha).

Front 387

schizophrenia

Back 387

Häiriö, johon liittyy vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä, hallusinaatioita, harhakuvitelmia, ajatushäiriöitä, liikehäiriötä ja sopimattomia tunteenilmaisuja.

Front 388

Schwann cell

Back 388

Glia solu, joka ympäröi ja eristää joitain aksoneita ääreishermostossa; myeliinituppi.

Front 389

season-of-birth effect

Back 389

Esim. talvella syntyneillä on taipumus sairastua skitsofreniaan todennäköisemmin kuin muihin vuodenaikoihin syntyneillä.

Front 390

Seasonal affective disorder

Back 390

Vuodenajoista johtuva masennus, esim. kaamosmasennus.

Front 391

second messenger

Back 391

Hermosolussa oleva kemiallinen aine, joka välittäjäaineen aktivoimana käynnistää prosesseja jotka kuljettavat tietoa hermosolun sisällä.

Front 392

secondary visual cortex

Back 392

Näköaivokuoren osa, joka prosessoi tietoa näköhavainnon toisessa vaiheessa.

Front 393

selective permeability

Back 393

Joidenkin molekyylien/kemiallisten aineiden kyky läpäistä hermosolun kalvo vapaammin/paremmin kuin muiden aineiden.

Front 394

sleep spindle

Back 394

12-14 herzin aivosähkökäyrän purkauksia jotka kestävät ainakin puoli sekuntia.

Front 395

slow-twitch fibers

Back 395

Hitaasti supistuva lihas, joka tuottaa vähemmän voimakkaita supistuksia väsymättä nopeasti (lihakset, joita käytetään kävelemiseen, seisomiseen yms. pitkäkestoiseen <br /><br />toimintaan).

Front 396

slow-wave sleep

Back 396

Unen vaiheet 3 ja 4, jolloin esiintyy enimmäkseen hitaita, laajataajuisia aivosähkökäyriä. Sydämen syke ja hengitystiheys laskevat

Front 397

smooth muscle

Back 397

Sisäelinten liikkeitä säätelevä lihas.

Front 398

sociobiology

Back 398

Sosiaalisen käyttäytymisen kehittymiseen keskittyvä tieteenala (miten, miksi jokin kehitty?).

Front 399

sodium-potassium pump

Back 399

Mekanismi joka aktiivisesti kuljettaa natrium-ioneja ulos (3 kpl) solusta ja samanaikaisesti vetää kalium-ioneja sisään (2 kpl). Ne ovat proteiinikomplekseja, jotka saavat aikaan solujen kalvojännitteen lepotilassa ja tarvitsevat toimiakseen runsaasti energiaa (ATP:tä). Jos energiansaanti loppuu, pumpun toiminta keskeytyy, jolloin solun kalvojännite häviää ja solu kuolee.

Front 400

solipsism

Back 400

Teoria, jonka mukaan ainoastaan solipsismin <br /><br />kannattaja itse on olemassa tai tietoinen olento. Muut ihmiset eivät ole tietoisia olentoja.

Front 401

soma

Back 401

Solun osa, jossa solun tuma sijaitsee. Nisäkkäillä sen läpimitta on 0,005-0,1 mm.

Front 402

somatic nervous system

Back 402

Ääreishermoston osa. Sen toiminta on osin tahdosta riippuvaista. Välittää viestejä aistinelimiltä keskushermostoon ja keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin.

Front 403

somatosensory system

Back 403

Sisältää jäsenten asentoon ja liikkumiseen liittyvät aistit sekä ihoon liittyvät aistit; kylmä, kuuma, kutitus sekä paine ja kipu, jotka voivat olla myös syvällä elimissä, ei vain iholla.

Front 404

spatial summation

Back 404

Kahden tai useamman synapsin toiminnan vaikutuksen yhdistyminen samassa solussa.

Front 405

specific anosmia

Back 405

Erityinen haistamiskyvyttömyys tai hajuaistittomuus, jossa henkilö ei kykene haistamaan jotain tiettyä/ joitain tiettyjä hajuja.

Front 406

Wernicke's area

Back 406

Alue ihmisen vasemmassa ohimolohkossa, johon liittyy kielen ymmärtämisen kannalta tärkeitä prosesseja.

Front 407

zeitgeber

Back 407

Ärsyke, joka on välttämätön biologisen kellon asettamisessa. Esim. ihmisillä ja maalla elävillä eläimillä hallitseva ajanantaja on valo. Meressä asuville eläimille tärkeämpi ajanantaja on vuorovesi. Ajanantajina (esim.sokealle ihmiselle) voivat toimia myös äänet, ateriat, sosiaalinen kanssakäyminen ja lämpötilan vaihtelu.