• Shuffle
    Toggle On
    Toggle Off
  • Alphabetize
    Toggle On
    Toggle Off
  • Front First
    Toggle On
    Toggle Off
  • Both Sides
    Toggle On
    Toggle Off
  • Read
    Toggle On
    Toggle Off
Reading...
Front

Card Range To Study

through

image

Play button

image

Play button

image

Progress

1/17

Click to flip

Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;

Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;

H to show hint;

A reads text to speech;

17 Cards in this Set

  • Front
  • Back

Autonominen hermosto

Toimii itsenäisesti eli tahdosta riippumatta. Se ohjaa sisäelinten ja tahdosta riippumattomien lihasten toimintaa. Esim. Sydämen syke vaihtelee tarpeen mukaan ilman, että säätelemme sitä.

Autonomisen hermoston 2 eri osaa

Autonominen hermosto jakautuu kahteen osaan, jotka vaikuttavat päinvastaisesti elintoimintoihimme. 1. Osa toimii vaara- ja stressitilanteissa. Se parantaa kehon suorituskykyä esim. Tihentämällä sydämen sykettä ja laajentamalla keuhkoputkia. 2. Osa puolestaan rauhoittaa kehoa lepotilanteissa ja suuntaa voimavarat ruuansulatuselimistön toimintaan.

Refleksi

Ihminen joutuu usein tilanteisiin, joissa pitää reagoida ajatustakin nopeammin. Jos esim. Satuttaa sormen, kättä liikuttavat lihakset vetävät käden kohti kehoa ennen kuin ehtii huomatakaan. Tällaiset automaattiset liikkeet ovat refleksejä.

Synnynnäiset refleksit

Suojaavat elimistöä vaurioitumiselta. Esim. Polvirefleksi, asentorefleksit, räpäytysrefleksi, koukistutrefleksi ja oksennusrefleksi.

Opitut refleksit

Esim. Automaattisiksi muuttuneet liikesarjat kuten kävely, kirjoittaminen tai vaikka koripallon kuljettaminen. Opitut refleksit eivät vaadi tietoista keskittymistä liikkeiden suorittamiseen. Siksi ihminen pystyy kävellessään keskittymään vaikkapa keskusteluun, maisemien katseluun tai liikenteen seuraamiseen.

Polvirefleksi

Estää polvinivelen nopean taipumisen

Asentorefleksit

Pitävät yllä tasapainoa

Räpäytysrefleksi

Suojaa silmää sitä kohti tulevilta esineiltä

Koukistutrefleksi

Vetää raajan pois kipua aiheuttavasta kohteesta

Oksennusrefleksi

Poistaa elimistölle myrkyllisen aineen mahalaukusta.

Refleksi kulku

1. Polvirefleksi tutkiessaan lääkäri napauttaa vasaralla polvilumpion alapuolella sijaitsevaa jännettä, jolloin se venyy äkillisesti. 2. Tieto venymisestä kulkee tuntohermosolua pitkin selkäytimeen. 3. Selkäytimestä lähtee välittömästi hermoimpulssi liikehermosolua pitkin reisilihakseen, joka supistuu ja aiheuttaa jalan heilahtamisen.

Muisti

Hermosolujen kykyä säilyttää tietoa. Muistamiseen osallistuvat monet aivojen osat. Muisti voidaan tietojen säilymisajan perusteella jakaa työmuistiin ja säilömuistiin.

Työmuisti

Sitä käytetään esim. Silloin, kun kaveri kertoo puhelinnumeronsa, jotta voisimme tallentaa sen oman puhelimemme muistiin. Työmuistiin mahtuu kerrallaan vain muutama asia, ja asiat häviävät sieltä heti kun kiinnitämme huomion johonkin muuhun.

Säilömuisti

Säilömuistissa asiat voivat säilyä kymmeniä vuosia ja muodostaa keskenään toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia.

Aivojen palautuminen

Unen aikana aivoissa olevien hermosolujen energiavarastot täyttyvät.

Muisti alkuyöstä

Alkuyöstä aivot liittävät päivän aikana hankittuja tietoja aiempiin tietokokonaisuuksiin ja vahvistavat muistijälkiä. Oppi siis painuu mieleen unen aikana

Muisti loppuyöstä

Loppuyöstä vahvistuvat liikesarjojen oppimiseen liittyvät asiat