Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;
Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;
H to show hint;
A reads text to speech;
71 Cards in this Set
- Front
- Back
|
Solukalvo |
Ympäröi solua, koostuu kahdesta lipidikerroksesta. Ei läpäise vesiliukoisia aineita, rasvaliukoiset diffundoituvat läpi. |
|
|
Sytoplasma |
Solulima. Sisältää vettä, elektrolyyttejä, ravintoaineita ja soluorganelleja. |
|
|
Ionipumput |
solukalvolla olevat valkuaisaineet, jotka kuljettaa epäorgaanisia ioneita solukalvon läpi. Aiheuttaa jännite-eron (kalvojännite) |
|
|
Solulimakalvosto |
Tuottaa valkuais- ja rasva-aineita, varastoi proteiineja, rasvo ja kalsiumia |
|
|
Golgin laite |
Proteiinien vastaanotto ja jakelukeskus "Posti" |
|
|
Mitokondriot |
Tuottaa ATP:tä "ydinvoimala" |
|
|
Lysosomi |
huolehtii kuolleitten solujen ja vieraiden aineiden hajotuksesta "jätekeskus" |
|
|
Tuma |
Ohjaa proteenisynteesiä "komentokeskus" |
|
|
Pintaepiteeli |
-Suojaa elimistön kudoksia ja elimiä, säätelee eri aineiden kulkua epiteelin läpi, vastaanottaa tuntoärsykkeitä (aistiepiteeli) -Solut tiukasti kiinni toisissaan -Ihossa, limakalvoilla, elinten onteloissa ja veri- ja imusuonten sisäpinnoissa |
|
|
Rauhasepiteeli |
-Tuottaa elintoimintoja sääteleviä eritteitä ja hormooneja -Avorauhaiset (eksokriiniset) erittää iholle tai limakalvoille (esim. keuhkoissa limantuotto) -Umpirauhaset (endokriiniset) erittävät verenkiertoon |
|
|
Tyvikalvo |
-Erottaa epiteelin ympäröivästä kudoksesta, muodostuu proteiinisäikeistä -Verisuonet ylettyy tyvikalvoon asti -> aineenvaihto diffuusilla epiteelin kanssa |
|
|
Yhdenkertainen levyepiteeli |
-Ohuin epiteeli -Solut litteitä ja matalia -Keuhkorakkuloiden pinnassa (kaasuilla lyhyt diffuusiomatka) ja veri- ja imusuonten sisäpinnassa -Ohuiden suonten pinnassa vain endoteelikerros |
|
|
Yhdenkertainen kuutio- ja lieriöepiteeli |
-Solut korkeita -Tuottaa usein eritteitä - Avorauhaset usein kuutioita -Munuaistiehyeissä kuutioita -Lieriöepiteelejä suurimmassa osassa ruuansulatuskanavaa ja paikoin hengitysteissä |
|
|
Kerrostunut epiteeli |
-Pintakerroksessa litteitä ja matalia ja syvemmällä kuutio- tai lieriömäisiä soluja -Tyvikerroksen solut jakautuvat ja siirtyvät vähitellen ylemmäksi korvaten kuolleet pintasolut -suuren mekaanisen kulutuksen kohdissa: Iholla, suussa, ruokatorvessa, emättimen ja virtsaputken alapään limakalvolla |
|
|
Välimuotoepiteeli |
-Vain virtsateissä -Solujen muoto muuttuu virtsarakon supistumisen ja laajentumisen mukaan |
|
|
Varsinainen sidekudos |
-Solut fibrosyyttejä -Tuottaa valkuaisaineita (kollageeni ja elastiinia) ja solunväliainetta - Elastiini tuo joustavuutta ja kollageeni vetolujuutta -löyhässä sidekudoksessa on runsaasti soluväliainetta (iho, ihonalaiskudos ja suoliston limakalvot) -tiiviissä sidekudoksessa paljon proteiineja (nivelsiteet, jänteet, lihakset ja sisäelimiä ympäröivät sidekudoskalvot |
|
|
Rustokudos |
- koostuu rustosoluista (kondrosyytit) -kiinteää, mutta kimmoisaa soluväliainetta -vedensitomiskyky suuri -> kestää hyvin painetta -ei sisällä hermoja, verisuonia tai imusolmuja -> aineet diffundoituu |
|
|
Hyaliinirusto |
-lasirusto -koostuu lasimaiselta näyttävistä kollageeneista -Nivelpinnoilla ja hengitysteissä |
|
|
Kimmorusto |
-Runsaasti elastisia säikeitä -Kurkunkannessa ja ulkokorvassa
|
|
|
Syyrusto |
-Eniten kollageenisäikeitä -Tiiviin sidekudoksen ja hyaliiniruston välimuoto -Hyvä vetolujuus, kestää hyvin painetta -Selkärangan nikamalevyjen kuoressa ja polven nivelkuoressa |
|
|
Luukudos |
Sisältää luuainesta tuottavia osteoblasteja ja sitä hajottavia osteoklasteja -Soluväliaine kiinteää ja kiteistä, muodostuu pääasiassa kalsiumfosfaatista ->puristuslujuus suuri -kollageenisäikeitä-> hyvä taivutus- ja vetolujuus |
|
|
Rasvakudos |
-Solut (adiposyytit) voi varastoida itseensä rasvapisaroita -Solujen välillä vähän aineita ja soluväliainetta -Ihonalaiskudoksissa ja vatsaontelon elinten ympärillä -Keltainen rasvakudos: energian lähde, suojaa elimistöä ja eristää -Ruskea rasvakudos: lapsilla lapaluiden välissä ja munuaisten ympärillä, tuottaa lämpöä |
|
|
Nestemäinen kudos |
Veren solut veriplasmassa |
|
|
Lihaskudos |
Luustolihas-, sydänlihas- ja sileälihaskudos |
|
|
Ihon (Cutis) tehtävät |
1. Suojaa elimistöä mekaanisilta ja kemiallisilta ärsykkeiltä 2. Suojaa mikro-organismeilta 3. Suojata nestehukalta 4. Suojata uv-säteilyltä 5. Tuottaa D3-vitamiinia 6. Toimia rasva- ja nestevarastona 7. Säädellä elimistön lämpötilaa 8. Toimia paine-, tunto-, lämpö-, kylmä- ja kipuaistimena 9. Toimia tunneviestien välittäjänä esim punastuminen |
|
|
Orvaskesi |
-epidermis -sarveutunut ja kerrostunutta levyepiteeliä -tyvikerroksesta työntyy uusia soluja pinnalta hilseilevien solujen tilalle -päällimmäinen kerros koostuu kuolleista soluista -tyvikerroksessa värisoluja, jotka tuottaa melaniinia -ei verisuonia-> ravinto tihkuu verinahan suonista
|
|
|
Kynnet |
-kasvaa kynsijuurista, jotka sijaitsee orvaskedestä muodostuneiden poimujen sisällä -kynsijuuren solut jakautuu jatkuvasti -> vanhat siirtyy eteenpäin, sarveistuvat, kuolevat ja muodostavat kovan kynsilevyn |
|
|
Marraskesi |
Kuollut iho |
|
|
Verinahka |
-Dermis -orvaskeden alla -sisältää sidekudosta, verisuonia, imusuonten verta ja immunijäjestelmän soluja, hermokudoksen, karvatuppeja ja niihin kiinnitynyttä sileää lihasta, tali- ja hikirauhasia -elastaasi ja soluvälittäjäaine vähenee iän myötä-> iho rypistyy -verenkierto säätelee elimistön lämpöä |
|
|
Ihon karvat |
-follikkelit (karvatupet) muodostuu painuneesta orvaskedestä -suurin osa velluskarvaa (villakarva) -peitinkarvoja ripsissä, kulmissa, sieraimissa, kainaloissa, korvakäytävässä ja päänahassa (hiukset) -karvankohottajalihaksia säätelee autonominen hermosto, ei juuri fysiologista merkitystä |
|
|
Talirauhaset |
-avautuu karvatupen yläosaan tai ihohuokosiin -eniten kasvoissa, päänahassa, rinnan ja selän alueella - tali tekee ihosta vettähylkivän ja joustavan ja estää bakteerien kasvua |
|
|
Hikirauhaset |
-erityisesti kämmenissä ja jalkapohjissa -sisältää suoloja ja vettä -tärkeää lämmönsäätelyssä |
|
|
Ihonalaiskerros |
-Subcutis -Muodostuu löyhästä sidekudoksesta ja rasvakudoksesta -Lämpöeriste, rasva- ja nestevarasto |
|
|
Palovamma |
-kova kuumuus, säteily ja syövyttävät aineet aiheuttaa 1 asteen. vaurio rajoittuu orvasketeen 2 asteen. verinahka vaurioituu 3 asteen. verinahka tuhoutuu ja vaatii usein ihosiirron
|
|
|
Ektrasellulaarineste |
Solua ympäröivä neste. Sisältää ravintoaineita ja elektrolyyttejä |
|
|
Sytoplasma |
Solulima, sisältää vettä, elektrolyyttejä, ravintoaineita ja soluelimiä |
|
|
Solulimakalvoston rakenne |
-Endoplasmaattinen retikulum -Kalvon peittämien nestekanavien ja -rakkuloiden muodostama verkosto |
|
|
Sileä solulimakalvosto |
=jyväksetön -ei ole ribosomeja -tuottaa rasvahappoja ja fosfolipidejä -varastoi kalsiumia -paljon maksasolussa -> sisältää entsyymejä jotka muuttaa myrkyllisiä aineita vesiliukoisiksi yhdisteiksi |
|
|
Karkea solulimakalvosto |
=jyväksekäs -sisältää ribosomeja -osallistuu proteenisynteesiin liittämällä aminohappoja proteiineiksi -varastoi valmiita valkuaisaineita |
|
|
Golgin laitteen rakenne ja toiminta |
-muodostuu tiivisti pakkautuneista sileistä kalvopusseista, jotka sijaitsee solulimakalvoston lähellä -solulimakalvostossa tuotetut valkuaisaineet pakkautuu pieniin rakkuloihin, jotka kulkeutuu Golgin laitteeseen, jossa niihin liitetään hiilihydraatti- ja fosforiryhmä -> toimii osoitelappuna |
|
|
Mitokondrion rakenne |
-kahden kalvon verhoamia soikeita soluelimiä -määrä vaihtelee solun energiantarpeen mukaan -sisältää paljon entsyymejä ja elektroninsiirtäjiä |
|
|
Lysosomin rakenne ja toiminta |
-yksinkertaisen solukalvon verhoama pyöreä soluelin -paljon entsyymejä, jotka pilkkoo bakteeria ja vieraita hiukkasia -endosytoosirakkula sulautuu yhteen lysosomin kanssa -> entsyymit pilkkoo sisällä -hajottaa samalla tavalla myös kuoleita soluelimiä -kun solu kuolee, entsyymit vapautuu ja hajottaa solun (autolyysi) |
|
|
Kiertymäsairaudet |
-johtuu lysosomin entsyymivajauksesta ->soluun kertyy aineenvaihdunta-aineita ->solu täyttyy ja ei toimi normaalisti -esim. Tay-Sachsin taudissa hermosoluihin kertyy rasvaa -> kuolema ennen 6 ikävuotta -Osa voidaan todeta sikiövedestä |
|
|
Tuman rakenne |
-Nucleus -yksi tai useampi solussa, punasolussa ei lainkaan -tuman neste pääasiassa sytosolia -ympäröi kahdenkertainen tumakalvo (tumakotelo) -ulkalvo kiinnittyy karkeaan solulimakalvosatoon niin että tuman kalvojen väli on yhteydessä solulimakalvoston onteloon -tumakotelossa on aukkoja, joista molekyylut pääsee läpi -vähintään yksi tumajyvänen, jossa proteiineja, dna:ta ja rna:ta |
|
|
Solun tukiranka |
-Erilaistuneet proteiinisäikeet -mikrotubulukset on ohuita pitkiä putkia, tukirangan jäykkiä osia, solun jakutuessa vetävät kromosomit solun napoihin, tarvitaan myös rakkuloiden kuljetuksessa solussa ja värekarvojen liikuttamiseen -mikrofilamentti ovat lankamaisia säikeitä, pystyy muuttamaan muotoa ja liikuttamaan näin solua -> solujen supistuminen |
|
|
DNA |
Deoksiribonukleiinihappo -muodostuu pitkistä nukleodiketjuista -joka nukleotidissa on kolme osaa: deoksiriboosi (sokeri), typpeä sisältävä emäs ja fosfaattiryhmä -Neljä eri emästä: Adeiini (A), Guaniini (G), Sytosiini (C) ja Tymiini (T) -Kaksoisketju |
|
|
RNA |
Ribonukleiinihappo -siirtää dna:n tiedon ribosomeihin, jossa proteiinit rakennetaan -neljä emästä: Adeiini (A), Guaniini (G), Sytosiini (C) ja Urasiili (U) -hiilihydraatti riboosi |
|
|
Lopetusmerkki |
-ne emäskolmikot, joita ei käytetä aminohapon koodaamiseen -ACT, ATC ja ATT |
|
|
RNA-polymeraasientsyymi |
liittää ribonukleotidit yhteen promoottorikohdasta eteenpäin |
|
|
Promoottori |
aloittaa geenin koodattavan osan TAC |
|
|
Antikodoni |
siirtäjä-RNA:n nukleotidikolmikko |
|
|
Proteenisynteesin säätely |
1. transkriptionopeuden säätely ohjaamalla mRNA:n tuotantoa 2. lähetti-RNA:n prosessoinnin säätely muuttamalla valmiin mRNA:n eksoniyhdistelmiä 3. lähetti-RNA:n pilkkoutumisnopeuden säätely vaikuttaa mRNA-molekyylin elinaikaa 4. translaationopeuden säätely, ohjaa valkuaisaineiden muodotumisnopeutta |
|
|
Replikaatio |
DNA:n kahdentuminen ennen solun jakautumista |
|
|
Interfaasi |
Solun jakautumisen lepovaihe, pisin vaihe |
|
|
Mitoosi |
-mitrotubulukset kiinnittyy sentromeereihin ja toinen pää sentrioliin -> kromosomit järjestyy samaan tasoon -> kromatiinisäikeet irtoaa sentromeerin kohdalta -> mikrotubulukset vetää ne omiin napoihin |
|
|
Meioosi |
-Sukusolujen jakautuminen -Kromosomit järjestyy pareittain -> parit erkanee toisistaan -> kromosomimäärä puolittuu "Vähennysjako" -toisessa jaoss kromosomisäkeet irtoaa toisestaan |
|
|
Mutaatio |
-muutos dna:ssa -> solussa ei tapahdu muutosta/solun toiminta muuttuu/solu kuolee -mutageenit (esim kemialliset aineet, säteily) lisää mutaation mahdollisuutta -ituradan mutatio ei vaikuta yksilöön |
|
|
Fenyyliketonuria |
-Föllingin tauti -entsyymipuuteen vuoksi elimistö ei pysty muuttanaan fenyylialaniinia tyroksiiniksi vaan se kertyy elimistöön ja vaurioittaa hermostoa aiheuttaen kehitysvammaisuutta -voidaan ehkäistä ruokavaliolla |
|
|
Solukalvon tehtävät |
-säätelee aineiden pääsyä soluun ja solusta pois -tunnistaa ja ottaa vastaan kemiallisten viestiaineiden välittämiö viestejä -pitää kalvoproteiinit paikallaan -huolehtii solujen yhteenliittymisestä kudoksessa |
|
|
Kalvoproteiinit |
-kiinnittyy solukalvolla polaarittomalta kohdalta hydrofobisen keskikerrokseen, voi kiinnittyä myös tukirankaan -entsyymejä, reseptoreja ja ionikanavia
|
|
|
Soluliitokset |
-kaikilla soluilla ei ole (esim verisolut) -osassa välissä nestettä -kalsiumionilla tärkeä osa solujen liittymisessä yhteen -kalvoliitokset |
|
|
Desmosomit |
-hyvin vahvojen solujen välisiä liitoksia voimakkaalle vetovoimalle altistuvien solujen välillä -solukalvot lähellä toisiaan rajoitetulla alueella, jossa solukalvon sisäpuolella on tiheä proteiiniverkon muodostama levy, levyyn kiinnittyy muita proteiineja, jotka läpäisee solukalvon ja kiinnittää solut toisiinsa ja solun toiselle puolelle -> yhtenäinen verkosto |
|
|
Tiivit soluliitokset |
Vierekkäiset solut painautuneet tiivisti toisiinsa, ei nesterakoa. Valkuaisnauhat kiertää solut ympäri. molekyylit ei voi diffuntoitua solun ulkoisen nesteen läpi. Epiteelisoluissa. |
|
|
Aukkoliitokset |
Kalvoproteenit liittyy toisiinsa ja muodostaa suoran yhteuden solukalvon läpi, suurempia kuin ionikanavat -> pienet molekyylit pääsee läpi. Sikivaiheessa paljon. Sydänlihaksessa ja sileälihaksessa tärkeä merkitys sähköisen aktiivisuuden säätelyssä |
|
|
Passiivinen kuljetus |
-ei vaadi energiaa -diffuusio solukalvon läpi (pienemmästä pitoisuudesta suurempaan) esim steroidihormoonit, rasvahapot, happi ja hiilidioksidi -diffuusio veden täyttämän proteiinikanava läpi. Ionit ja molekyylit, jotka sitoutuu vesimolekyyliin -hydrofiiliset molekyylit voi sitoutua kuljettajavalkuaisiin ja vapautua solukalvon toisella puolen ->kuljetus valikoivaa ja rajallista |
|
|
Aktiivinen kuljetus |
-kuljettavalkuaisen avulla (pumppu) -voi tapahtua pienemmästä pitoisuudesta suurempaa -primaarisessa kuljettuksessa ATP välitön energialähde, kuljettaja pilkkoo ATP:tä ja käyttää osa energiasta aineen siirtoon -sekundaarisessa kuljetuksessa energiaa vaativa kuljetus on kytkeytynyt toisen ionin samanaikaiseen kuljetukseen sellaiseen suuntaan, joka pienentää ionin potenttiaalienergiaa -> kuljettaja käyttää osan energiaa |
|
|
Eksosytoosi |
-jyväksekkäässä solulimakalvostossa solulimakalvostossa muodostuneet valkuaisaineet kulkeutuvat Golgin laitteen kautta solukalvolle, johon se sulautuu -> aineet vapautuu solun ulkopuolelle -rakkulat voi myös varastautua solukalvon alle ja vapautua ärsytettäessä |
|
|
Endosytoosi |
-solu ottaa sisälle nestettä, siihen liuenneita aineita ja hiukkasia -solukalvoon muodostuu solukalvon sisään -> kulkeutuu lysosomeihin, jossa entsyymit pilkkoo sen -rakkula voi kulkeutua myös solun toiselle puolelle ja poistua eksosytoosilla |
|
|
Hormooni |
-kemiallinen viestiaine, jotka välittää viestejä umpieristysjärjestelmän soluista muihin soluihin. Kulkee veren ja kodosnesteiden mukana -> vaikuttavat koko elimistöön -tietys hormonit vaikuttaa vaan tiettyihin soluihin (reseptorit) |
|
|
Reseptorit |
-viestiaineiden vastaanottajamolekyylit -rasvaliukoisten aineiden aineiden reseptorit solunsisällä -vesiliukoisten aineiden reseptorit solukalvon pinnalla -> signaalinsiirtojärjestelmä |
|
|
Affiniteetti |
hormoonin kiinnittymistaipumus reseptoriin |
