Use LEFT and RIGHT arrow keys to navigate between flashcards;
Use UP and DOWN arrow keys to flip the card;
H to show hint;
A reads text to speech;
42 Cards in this Set
- Front
- Back
|
Valo ei tarvitse edetäkseen... |
väliainetta, vaan se etenee myös tyhjiössä. |
|
|
Valo on ______ aaltoliikettä. |
sähkömagneettista |
|
|
Näkyvän valon aallonpituusalue on noin... |
400-700 nm. |
|
|
Sähkökenttä ja magneettikenttä värähtelevät toisiaan vastaan... |
kohtisuorissa suunnissa. |
|
|
Nämä värähtelysuunnat ovat kohtisuorassaaaltoliikkeen etenemissuuntaa vastaan, eli sähkömagneettinen aaltoliike on... |
poikittaista aaltoliikettä.
|
|
|
Valaistusvoimakkuus heikkenee nopeasti... |
etäisyyden kasvaessa. |
|
|
Valolähteen kirkkautta kuvaa suure... |
valovoima (1 cd) |
|
|
Valovoima ei pienene etäisyyden kasvaessa, vaan se ilmaisee... |
kuinka suuren valovirran valolähde lähettää kuhunkin suuntaan.
|
|
|
Mitä enemmän aine taittaa valoa, sitä... |
hitaammin valo etenee siinä ja sitä suurempi on sen taitekerroin. |
|
|
Tuleva ja kappaleen läpi mennyt valonsäde ovat samansuuntaiset mutta eivät samalla suoralla, eli on tapahtunut... |
yhdensuuntaissiirytmä. |
|
|
Voimakkaasti valoa taittavan aineen sanotaan olevan... |
optisesti tiheä ja vähän valoa taittavan optisesti harva. |
|
|
Kun valo tulee optisesti harvemmasta aineesta optisesti tiheämpään aineeseen (n1 < n2)... |
valon nopeus pienenee ja valo taittuu pinnan normaalin päin. |
|
|
Kokonaisheijastumisella on tärkeä merkitys monissa optisissa laitteissa, sillä... |
sen avulla valo voidaan ohjata kulkemaan haluttuun suuntaan ilman peilejä. |
|
|
Prisma saa valon... |
hajaantumaan eri väreihin. |
|
|
Aineen taitekertoimen riippuvuutta valon aallonpituudesta kutsutaan... |
dispersioksi. |
|
|
Spektrin syntyminen osoittaa, että tulevassa valossa on... |
kaikkia aallonpituuksi eli kaikkia värejä. |
|
|
Tällaista valoa kutsutaa... |
valkoiseksi valoksi. |
|
|
Timantilla on suuri valontaittokyky, koska... |
sen taitekerroin on suuri. |
|
|
Valoa aistitaan silmän... |
verkkokalvon sauva- ja tappisoluilla. |
|
|
Sauvasolut auttavat näkemään ____, mutta ____. |
näkemään pimeässä, ne eivät erota värejä |
|
|
Väriaistimus syntyy aivoissa siitä yhteisvaikutuksesta, jonka silmiin tuleva valo aiheuttaa eri... |
tappisoluissa |
|
|
Kuin kaikki kolme tappisolutyyppiä reagoivat valoon sopivassa suhteessa, aistimme valon valkoisena. Tällaista värinmuodostusta kutsutaan... |
yhdistäväksi eli additiiviseksi. |
|
|
Värin muodostumista siten, että valkoisesta valosta osa absorboituu, kutsutaan... |
vähentäväksi eli subtraktiiviseksi värinmuodostukseksi. |
|
|
Kun kappale on musta, se ei heijasta mitään väriä vaan... |
kaikki valon aallonpituudet absorboituvat siihen. |
|
|
Kappale on valkoinen, kun... |
se heijastaa kaiken valon. |
|
|
Taivaan sinisyys johtuu... |
ilman molekyylien sirottamasta auringonvalosta. |
|
|
Ilmakehän ulkopuolella taivas on... |
musta. |
|
|
Tarkemmintutkittuna varjojen rajat eivät ole teräviä ja valoa pääsee myös kappaleen taakse. Tätä ilmiötä, joka on yhteinen kaikelle aaltoliikkeelle, kutsutaan... |
diffraktioksi. |
|
|
Toinen aaltoliikkeelle tyypillinen ilmiö joka ilmenee aaltojen yhdistyessä on... |
interferenssi. |
|
|
Jos valo tulee esteeseen suorana aaltorintamana, esteen jälkeen aaltorintamat ovat... |
kaareutuneita. |
|
|
Kaareutuneet, pallomaiset aaltorintamat leviävät myös kappaleen taakse. Tätä ilmiötä kutsutaan... |
diffraktioksi eli valon taipumiseksi. |
|
|
Valoisissa kohdissa on tapahtunut ______, tummissa kohdissa ____. |
vahvistava interferenssi, vaimentava interferenssi |
|
|
Valoaallossa sähkökenttä värähtelee aallon etenemissuuntaa vastaan... |
kohtisuorassa tasossa. |
|
|
Valo voi värähdellä tässä tasossa kaikissa suunnissa. Osittain polarisoituneessa valossa sähkökenttä värähtelee jossakin suunnassa... |
enemmän kuin muissa suunnissa. |
|
|
Täydellisesti polarisoituneessa valossa sähkökenttä värähtelee ainoastaan... |
polarisaatiosuunnassa. |
|
|
Polarisoivat aurinkolasit eivät päästä lävitseen vaakasuunnassa polarisoitunutta valoa, ja niiden läpi kulkenut valo värähtelee... |
lasien pystysuunnassa. |
|
|
Polarisoituneen valon polarisaatiosuunnaksi on sovittu... |
valoaallon sähkökentän suunta. |
|
|
Polarisaattori päästä lävitseen vain... |
tiettyyn suuntaan värähtelevän sähkökentän ja absorboi muihin suuntiin värähtelevät kentät. |
|
|
Eräät aineet kiertävät polarisoituneen valon sähkökentän värähdystasoa. Tällaisia aineita sanotaan... |
optisesti aktiivisiksi aineiksi. |
|
|
Valo polarisoituu heijastuessaan... |
eristeen rajapinnasta. |
|
|
Polarisoituminen tapahtuu ainoastaan kun valo tulee rajapintaan... |
vinosti. |
|
|
Brewsterin laki: |
heijastunut valo on täydellisesti polarisoitunut silloin, kun heijastuneen ja taittuneen säteen välinen kulma on suora. |
